10 kysymystä: Riikka Väänänen

Oululainen Riikka Väänänen valmistaa keramiikkaa kehopositiivisuuden, tasa-arvon sekä rappioromantiikan inspiroimana. Väänäsen ensimmäinen hittituote tissimuki saikin alkunsa siitä, kun taiteilija keksi yhdistää kehon ja keramiikan samaan tuotteeseen.

Teksti ja kuvat: Iina Tauriainen

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Riikka Väänänen, tällä hetkellä Välivainiolla asusteleva 29-vuotias savimuikkeli. Koulutukseltani olen vaatetusalan artesaani ja olinkin tosi pitkään siinä uskossa, että varmasti löydän itseni jossain vaiheessa työskentelemästä vaatetusalalla. Vielä niin ei ole kuitenkaan käynyt, sillä aloitettuani keramiikkaharrastuksen vuonna 2016 vei se täysin mukanaan. Nyt pyöritän pientä savibisnestäni Toppilasta käsin. Teen pääasiassa käyttökeramiikkaa, kuten astioita ja kukkaruukkuja, ja ykköstuotteeni on tällä hetkellä tissimuki.”

2. Miten päädyit keramiikka-alan yrittäjäksi?

Jo keramiikkakursseilla käydessäni aloin tekemään tissiruukkuja muutamille ystävilleni, ja hiljalleen kysyntä alkoi lisääntymään myös muiden tuotteiden osalta. Viime vuonna siirryin työskentelemään jaettuun työtilaan Toppilaan. Oli ihanaa päästä harrastamaan omien aikataulujen mukaan, ja huomasinkin jossain vaiheessa viettäväni pajalla suuren osan vapaa-ajastani. Hankin dreijan ja aloin harjoittelemaan sen käyttöä itsenäisesti samaan aikaan, kun värkkäsin tilaustöitä käsinrakennustekniikoilla. Nyt takana on vajaa vuosi dreijausta, mutta opeteltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa.
Olen aina ollut käsillä tekijä, mutta yrittäjäksi ryhtyminen jännitti hirveästi. Päätin kuitenkin, että vuosikymmenen vaihtuessa olisi hyvä hetki rohkaistua ja katsoa mitä tästä tulee. En ole juurikaan huudellut kylillä keramiikkayrityksestäni, enkä ole saanut vielä edes verkkosivujani auki. Sitä suuremmalla syyllä olenkin ollut tosi häkeltynyt ja onnellinen siitä, että ihmiset ovat löytäneet tuotteeni ja haluavat hankkia niitä koteihinsa. Sehän on ihan parasta.

3. Valmistamasi ruukut, kulhot ja mukit ovat trendikkään rosoisia, mutta silti klassisen kauniita. Miten löysit oman tyylisi luoda keramiikkaa?

Koen, että jokaisella on oma käsiala myös keramiikkaa tehdessä. Olen harjoitellut saven työstämistä näiden muutamien vuosien aikana todella paljon, mutta jostain syystä tietyt muodot toistuvat töissäni jatkuvasti. Sen huomaa etenkin käsinrakennustekniikoilla tehdyistä töistäni. 
Usein tuotteet syntyvät sen kummemmin ajattelematta, sillä saven työstäminen on niin terapeuttista hommaa, että muodot syntyvät vähän kuin itsestään. Estetiikka edellä kuitenkin mennään eli jos lopputulos ei miellytä, niin savi on siinä mielessä armollinen materiaali, että sen voi käyttää uudelleen, mikäli sitä ei ole vielä poltettu.”

4. Valmistat sosiaalisessa mediassa ihailua herättäneitä tissimukeja. Mistä lähti idea kehon ja keramiikan yhdistämiseen?

Tissiruukkujen ja -mukien taustalla on pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Inspiroiduin Free the Nipple -kampanjasta, ja halusin tehdä oman versioni epäseksualisoiduista rinnoista.
Naisvartalo on kovin yliseksualisoitu ja tiedän, että osa ajattelee myös valmistamieni ruukkujen ja mukien olevan jollain tapaa seksuaalisia. Ajatus tuotteen taustalla on kuitenkin oikeasti aivan päinvastainen. Haluan omalta osaltani toimia tasa-arvon, solidaarisuuden ja kehopositiivisuuden puolesta ja tuotteeni edustavat sitä minulle.
Tuotteissani olevat rinnat ovat uniikkeja, eriparisia ja milloin minkäkin muotoisia, eli sellaisia suhteellisen realistisia kuvauksia tisseistä. Ne ovat myös virallinen hyväntekeväisyystuotteeni ja niistä lähtee aina siivu valitsemaani hyväntekeväisyyskohteeseen. Tänä vuonna lahjoitan euron jokaisesta myydystä tissituotteesta Syöpäsäätiölle.”

5. Minkälaiset asiat inspiroivat sinua?

Inspiroidun vahvasti japanilaisesta keramiikasta. Utuiset värit, karkeat mattapinnat ja muodot, joissa on epätäydellisyyksiä ovat japanilaisessa keramiikassa niin valtavan kauniita. Siis se, että joku asia on virheellinen ja juuri sen takia täydellinen on todella kiinnostavaa ja inspiroivaa. Rappioromantiikka ja vanhojen rakennusten rosoiset pinnat ovat myös ikuinen inspiraation lähde.

6. Valmistamiasi tissimukeja ja kulhoja on tällä hetkellä myynnissä Oulun keskustassa sijaitsevassa Saaga secondhand -liikkeessä. Mistä muualta tuotteitasi voi ostaa?

Saagassa on tekemiäni tuotteita myynnissä heinäkuun ajan. Tällä hetkellä muita jälleenmyyjiä ei ole, vaan myyn tuotteita verkkokaupassani ja teen paljon tilaustöitä suoraan asiakkaille. Toivottavasti tilanne muuttuu ja saan tulevaisuudessa tuotteitani laajemmin kivijalkakauppoihin. Toistaiseksi minuun saa parhaiten yhteyden Instagramin kautta, jos mielii tilata jotakin.

7. Mitä oululaisuus merkitsee sinulle?

Oulu on minulle rakas paikka, ja täällä on hyvä asua. Asuin opiskelujen ajan Kemissä ja silloin huomasin, kuinka ihana tänne olikaan aina viikonloppuisin palata. Kaupunki on sopivan kokoinen ja tapahtumiakin riittää ihan mukavasti. Pyöräilen joka paikkaan ja sekin on varmasti asia, joka liittyy vahvasti tähän kaupunkiin. On hankala kuvitella tilannetta, että joskus asuisi paikassa, jossa pitäisi käyttää pääasiassa julkisia kulkuvälineitä, tai jossa pyöräily ei olisi tällä mittakaavalla mahdollista. Parhaimpia asioita Oulussa on myös murre – se kuuluu puheessani vahvasti.

8. Minkälaisista asioista unelmoit urallasi?

Alkutaipaleella vielä ollaan, joten paljon olisi vielä asioita, joita haluaisin tehdä. Toistaiseksi pyöritän yritystäni sivutoimisesti, mutta olisihan se mahtavaa, jos tällä pystyisi joskus elättämään itsensä. Toivon, että tilauksia tulee jatkossakin tasaiseen tahtiin ja pääsen tekemään astioita myös ravintoloille.”

9. Mikä on suosikkipaikkasi Oulussa?

Lempikaupunginosani on Tuira ja miellän itseni tuiralaiseksi, vaikken ole asunutkaan siellä enää vuosiin. Parhaat paikat ajanviettoon taas ovat kesäinen Ainolanpuisto ja suosikkikapakkani Snooker Time.”

10. Millaisena haluaisit nähdä Oulun 10 vuoden päästä?

Tietysti toivon, että Oulussa olisi avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri, jossa kaikilla olisi hyvä elää. Keskusta olisi laajentunut isommalle alueelle ja kulttuuririentoja riittäisi. Meillä voisi olla myös joku laaja museo- ja galleriakeskittymä, sekä rutkasti erilaisia luovien alojen työpajoja, joihin kuka tahansa voisi osallistua. Taide kuuluu kaikille, mutta monet varmasti kokevat taidepiirien olevan jollain tapaa vaikeasti lähestyttäviä. Siihen olisi hienoa saada muutos ja kulttuuripääkaupunkihanke tulee varmasti edistämään asiaa.

Iina Tauriainen

Iina Tauriainen

Iina opiskelee journalismia ja valmistuu alan ammattilaiseksi vuonna 2022. Hän työskentelee toimittajana Kaupunnissa ja kevytyrittäjänä valokuvauksen parissa.
Iina Tauriainen

Iina Tauriainen

Iina opiskelee journalismia ja valmistuu alan ammattilaiseksi vuonna 2022. Hän työskentelee toimittajana Kaupunnissa ja kevytyrittäjänä valokuvauksen parissa.

Jaa somessa

Saatat pitää myös

Close Menu