Jos Oulu olisi sosiaalisen median kanava, yhteisövalmentaja Petteri Parkkisenniemen mielestä se olisi Twitter.

Teksti Laura Tauriainen
Kuva Mikko Törmänen

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Petteri Parkkisenniemi, kolmen lapsen isä, entinen lentopalloilija ja nykyinen yhteisövalmentaja. Ikuinen optimisti.”

2. Kokosit Twitteriin Aloituspakkaus-listan, jolta suosittelet kaikkien valitsevan vähintään 200 uutta seurattavaa twiittaajaa. Miksi?

”Sain paljon palautetta, myös aktiivisilta Twitter-käyttäjiltä, että mielenkiintoisia ihmisiä on vaikea löytää. Mietin, että jos joku tulee uutena Twitteriin, hänelle voisi olla valmiina lista, jolta seurattavia voisi valita.

Listaa kerätessäni huomasin ihan alkuvaiheessa, että oma kuplani oli hyvin subjektiivinen. Oli hyvä saada siihen muiden mielipiteitä. Listan sisällöstä on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Hämmästyin siitä, miten jotkut ottivat henkilökohtaisesti sen, jos listalla oli heidän mielestään vääriä ihmisiä. Tarkoitus ei ollut tehdä mitään arvotusta, ainoastaan auttaa ihmisiä löytämään aktiivisia twiittaajia.

En itsekään seuraa listalta kaikkia. Sieltä löytyy keskitettynä vaihtoehtoja, jotka luovat aktiivista virtaa, noin 430 ihmistä. Kohta pitää varmaankin lyödä lista lukkoon, ettei siitä tule liian iso.”

3. Sinulla on musta vyö taekwondossa ja olet pelannut pitkään lentopalloa Mestaruusliigassa. Onko urheilutaustasta hyötyä liike-elämässä?

”Sellaisia esimerkkejä ja urheilumetaforia viljellään paljon. Sanotaan, että urheilijat osaavat sitoutua ja että he mennessään uuteen tiimiin ymmärtävät, miten joukkue toimii. Toisaalta urheilijatausta voi olla huonokin juttu, koska ei se tiimi välttämättä ole samanlainen kuin urheilujoukkue. Voi olla tottunut työskentelemään kunnianhimoisesti, ja työelämässä ei aina samanlaista tunteenpaloa ole. Ihmiset saattavat ”vain” käydä töissä, mutta urheilussa sellainen ei riitä.

Voi myös kysyä, että olisiko urheilun pariin ajaneita luonteenpiirteitään tai ominaisuuksiaan käyttänyt, vaikkei olisikaan urheillut.

Olisi kiva nähdä aiheesta tutkimustietoa, koska oma näkemys on tietysti hyvin subjektiivinen. Ehkä urheilutaustalla ei ole mitään väliä. Ei se, että pelaan lentopalloa, opeta minua esimerkiksi koodaamaan.”

4. Sosiaalisen median kehitystä pyritään aika ajoin ennustamaan. Minkälaisen ennusteen sinä tekisit huomisen somesta?

”Sellaisen, että ei kannata huomennakaan ennustaa mitään. Mihin niitä ennusteita käytetään? Jotain yritystä varten? Yritysten ei ole järkeä ennustaa vaan toimia trendien mukaan ja reagoida hiljaisiin signaaleihin. Signaaleja on paljon, ja jotkut uusista kokeiluista epäonnistuvat, jotkut eivät.

Käyn kokeilemassa työn puolesta kaikki palvelut ja katson, missä niistä on potentiaalia.

Minulla on vain huonoja arvauksia. En olisi osannut arvata, että vaikkapa Snapchat menestyy.”

5. Mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät someilmiöt viimeisen parin vuoden ajalta?

”Että Facebook edelleen jatkaa. Se on pysynyt vahvana ja jatkanut kasvua. Viimeiset kolme vuotta on sanottu, että se on auringonlaskun palvelu ja että ihmiset eivät ole enää siellä.

Kun Facebook osti Instagramin, väitettiin, että se oli huono sijoitus. Nyt Facebookin tuloista iso osa tulee Instagramin kautta. Se on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Jos harkitsee sosiaaliseen mediaan lähtemistä, Facebook on yrityksille todennäköisin vaihtoehto.

Sitten on videopalveluiden kasvu, yleistyminen ja monipuolistuminen. Niitä tulee koko ajan lisää. Olin itse kuvitellut, että YouTuben käyttö oli vähenemään päin, mutta se ei ollut globaali trendi, vaan oma käyttöni oli vain vähentynyt.”

6. Millaisella hetkellä pysyt poissa somesta?

”Nukkuessa lähinnä. Lasten kanssa pyrin minimoimaan somen käytön. Yritän pysyä puhelimesta irti, kunnes lapset nukahtavat. Toki voin selata virtaa silloin, kun he leikkivät keskenään tai vaimoni on heidän kanssaan. En halua, että lasten tarvitsee kilpailla puhelimen kanssa. Aina tämä ei onnistu, mutta se on pyrkimys.

Nykyään älypuhelimia syytetään siitä, että ne vievät aikaa. Ovathan ennenkin aikaa vieneet esimerkiksi kirjat, televisio tai vaikka kutominen. Oleellista on, mitä se tekeminen antaa. Itse olen somessa mieluiten vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.”

7. Mikä somekanava Oulu olisi?

”Pakko vastata, että Twitter. Ei kanavana tai kaupunkina se suurin ja kaunein. Helsinki olisi Facebook, koska siellä on kaikki. Oulu on myös teknologiaorientoitunut, kuten Twitter.”

8. Mihin suuntaan sinä kehittäisit Oulua?

”Minusta järkevintä olisi rakentaa keskusta mahdollisimman korkeaksi ja täyteen, jotta tänne mahtuisi paljon ihmisiä, mutta ympärillä olisi runsaasti luontoa. Jos keskusta laajenee, luontoalue siirtyy kauemmas.”

9. Olet syntynyt Pudasjärvellä. Millä tavalla pudasjärveläisyys poikkeaa oululaisuudesta?

”Ehkä siellä jotenkin on luonto lähempänä. Olen kasvanut siihen, että vaikka asutaan lähellä keskustaa, on silti paljon tilaa liikkua ja leikkiä. Kaupunkiympäristössä ei ole samalla tavalla puistoja, metsiä ja polkuja.
Jotenkin silloin lapsena kuvitteli, että oululaiset ovat hirveän kaupunkilaisia ja tosi cooleja. Varmasti oululaiset ajattelevat samoin helsinkiläisistä. Mutta samanlaisia me olemme kaikki.”

10. Kerro paras elämänohjeesi Kaupunnin lukijoille.

”Elämästä löytyy aina hyviä asioita, vaikka kaikki tuntuu menevän huonosti. Hyvillä asioilla on taipumus kasaantua, joten keskity tekemään niitä muille.
Somessa taas kannattaa pyrkiä olemaan armollisempi – tunnistaa, mikä luo hyvää ja mikä lisää pahaa. Pitää tietää rajat ja osata lopettaa ajoissa. Kamppailulajeissa olen oppinut, että puolustautuminen on sallittua, mutta oli se sitten someteksti tai lyönti, se pitää lopettaa, ennen kuin itsestä tulee hyökkääjä.”

Petteri Parkkisenniemi Twitterissä: @Parkkisenniemi