Oulun Muusajuhlat toteutetaan tänä vuonna pienemmällä yleisökapasiteetilla, mutta luottavaisin mielin. Huomenna käynnistyvä sanataidefestivaali sisältää esimerkiksi kirjailijavierailuja ja keskustelua kirjallisuudesta, musiikkia ja burleskia.

Teksti: Sallamaari Paavola
Kuvat: Iina Tauriainen

Oulun seudun merkittävimmäksi kirjalliseksi kulttuuritapahtumaksi tituleerattu Oulun Muusajuhlat järjestetään 11.–16. elokuuta. Tapahtumat keskittyvät Oulun kaupunginkirjastoon ja ravintola Tuba Food & Loungeen, mutta ohjelmaa järjestetään myös muissa ravintoloissa, kirjastoissa ja Oulun lähikunnissa.

”Suurin osa tilaisuuksista on selkeästi sanataiteellisia sisältäen kirjailijavierailuja ja erilaisia kirjallisuuskeskusteluja eri puolilla Oulua ja Oulun seutua, mutta mukana on myös muun muassa musiikkia, performanssitaidetta sekä burleskia. Yksi mielenkiintoinen tilaisuus on esimerkiksi Alivaltiosihteerin juhla-show Voimala 1889:ssä, jossa Frangen, Heikura ja Liikka juhlivat 30-vuotista uraansa sketsiviihteen maailmassa”, tapahtuman tuottaja Kari Miettunen vinkkaa.

Tämä järjestyksessään 17. sanataidefestivaali on tunnettu runsaasta ohjelmistostaan, ja tänäkin vuonna noin 60 tapahtumaa sisältävästä ohjelmakattauksesta riittää valinnanvaraa varmasti jokaiselle. Muusajuhlille saapuvat vieraiksi muun muassa Katja Kettu, Heikki Kännö ja Rosa Liksom, ja mukana ovat myös esimerkiksi oululaiset kirjailijat Katariina Vuori ja Essi Kummu. 

Muusajuhlien kirjavuudesta kertoo se, että ohjelmistosta löytyy esimerkiksi keskustelua J. R. Tolkienista, aution saaren kauhukirjoista sekä modernista esoteerisuudesta ja okkultismista Suomessa. Musiikkipuoli tarjoaa puolestaan mahdollisuuden muistella Juice Leskistä tai kuulla sävellyksiä tunnettujen suomalaisten runoilijoiden, kuten Saima Harmajan ja Eino Leinon lyriikoihin. Yksi teatteriesityksistä nostaa esiin Tuiran palvelukeskuksen vanhuksilta, Tiernan koulun nuorilta ja Kisakentän päiväkodin lapsilta kerättyjä tarinoita. Lisäksi Helmen terassilla voi harrastaa vaikkapa olutjoogaa.
”Muusien ohjelmistolle on aina ollut tyypillistä sen monipuolisuus ja poikkitaiteellinen luonne”, Miettunen vahvistaa.

Ohjelman kasaaminen työlästä

Kuten useimpien festivaalien, myös Muusajuhlien kohtalo oli Miettusen mukaan alkuvuodesta vielä suhteellisen auki. Lopulta järjestäjät päättivät, että festivaali on mahdollista järjestää, vaikka ohjelman kasaaminen olikin normaalia työläämpää.

”Onneksi olin jo tammikuussa alkanut kasata ohjelmarunkoa ja maaliskuussa, jolloin festivaalin työstäminen käytännössä pysähtyi pariksi kuukaudeksi, ohjelmaa oli kasassa noin puolet. Kun aktiivinen työstäminen jälleen oli mielekästä, niin älytön kiirehän siinä tietenkin tuli, ja samalla tietynlainen epävarmuus tulevasta vaivasi mieltä. Lisäksi joitain mielenkiintoisia nimiä jättäytyi pois riskiryhmään kuuluvina”, Miettunen harmittelee.

Festivaali järjestetään alkuperäiseen suunnitelmaan nähden pienimuotoisempana ja pienemmällä yleisökapasiteetilla turvavälit huomioiden sekä tehostetuilla hygieniaratkaisuilla. Miettunen korostaa, että festivaalin lukuisat yksittäiset tilaisuudet eivät ole massatapahtumia, mikä osaltaan mahdollisti toteutumisen.

”Odotukset ovat varsin hyvät, sillä ohjelma on mielestäni jälleen varsin onnistunut ja monipuolinen. Lisäksi on otollista ja autuaallista, että Oulun juhlaviikoilla tapahtuu ylipäätään jotain tänä hankalana koronavuonna. Luotan ja uskon että kaikki sujuu mainiosti”, Miettunen toteaa.

Kilpailun teema vei syville vesille

Osana Muusajuhlia järjestettiin jälleen perinteinen Muusa-kirjoituskilpailu, jonka voittaja paljastetaan lauantain Muusaklubilla. Osallistuneiden tekstejä julkaistaan kilpailua pyörittävän Huutomerkki ry:n omissa julkaisuissa kuten Hallaus-aikakausikirjassa, ja voittajateksti saa paikkansa perinteisesti kulttuurilehti Kaltiossa. 

Muusa-kirjoituskilpailun tiimiin kuuluvien Tarja Longi-Korpuan ja Aleksi Nikulan mukaan kilpailuun osallistuu usein sekä hyvin kokeneita että aloittelevia kirjoittajia.

”Kilpailutöiden joukossa on aina lähes ammattimaisesti harkittuja ja viilattuja tekstejä sekä kirjoituksia, joissa ajatuksenjuoksutusta selvästi vasta harjoitellaan. Kynnys osallistua saakin olla matala sekä aloitteleville että harjaantuneille harrastajakirjoittajille. Jatkossa toivon, että runonkirjoittajat osallistuisivat kokonaisilla minikokoelmilla, sillä yksittäisellä irrallisella kontekstittomalla runolla on vaikea pärjätä”, Longi-Korpua ohjeistaa.

”Tänäkin vuonna tekstien laatu vaihteli hyvin paljon, mutta olin iloisesti yllättynyt siitä, että valtaosassa teksteistä aihetta oli käsitelty kiinnostavalla tavalla. Vaikka jotkut osallistujista olivat selvästi vielä kirjoittajan uransa alkupuolella, mielestäni töiden joukossa ei ollut yhtäkään suoraan huonoa tekstiä”, Nikula lisää.

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin noin 60 kilpailutyötä aiempien vuosien 100-300 työn sijasta. Järjestäjien mukaan noin puolet saapuneista töistä oli proosaa ja puolet runoja. Aiheeksi vuoden kisaan valittiin ”Halla”. Vaikka poikkeustila rokottikin saapuneiden tekstien määrää, oli Nikulan mukaan vuoden teema otettu niissä käyttöön kiitettävän monipuolisesti.

”Moni teksteistä käsitteli aihetta suomalaisen maalaiselämän kautta, mutta mukaan mahtui myös niin yliluonnollista romantiikkaa ja pakolaiskokemuksia kuin hallan lailla etäisiä ja tunnottomia ihmisluonteitakin. Teema ajoi ehkä osallistujia kirjoittamaan raskaista ja synkistä aiheista, kuten nälänhädästä, pelosta ja yksinäisyydestä, mutta ilahduin, että lähetettyjen töiden joukkoon mahtui myös lämpimämpiä ja positiivisempia tarinoita.”

Oulun Muusajuhlat järjestetään 11.–16.8.2020. Tarkempaa ohjelmistoa pääset tutkimaan Oulun juhlaviikkojen kotisivuilla.