Pysähdy hetkeksi miettimään kuvaa festivaalihenkilökunnasta vetämässä perässään valokalustoa pulkalla toppatamineissa meren jäällä. Kohtaus ei ole tapahtumajärjestäjän kesän festaria edeltävä absurdi stressiuni, vaan totta Oulussa vuonna 2022, kirjoittaa Katariina Sarja kolumnissaan.
Teksti: Katariina Sarja
Minulla ei ole minkäänlaista dataa väitteeni tueksi, mutta silti uskallan väittää, etteivät jäätyneen meren päällä järjestetyt festivaalit ole globaalissa mittakaavassa tavanomaisia. Oulun Nallikarissa tällainen tapaus kuitenkin nähtiin lauantaina 12. maaliskuuta, kun Oulu Urban Culture järjesti kaikkien aikojen ensimmäisen Frozen People -festivaalin. On tarpeetonta sanoa, että kyseessä oli Oulu Urban Culturelle tyypillisesti niin kutsutut erikoismeiningit.
Frozen Peoplen tapahtuma-alue sijaitsi meren jäällä Nallikarin rannan edustalla. Alueelta löytyi vaikuttava kattaus pohjoisesta talvisäästä ammentavia taideinstallaatioita, performatiivisia esityksiä, yhteisötaidetta ja jopa energia-asiantuntija Janne Käpylehdon suunnittelema hybridivoimala, jossa festivaaliyleisö pääsi polkemaan kuntopyörillä omavaraista sähköä tapahtuman käyttöön. Alueen laidalla sykki toismaailmallinen lasikontti, jonka sisällä dj:t soittivat musiikkia koko päivän ajan.
Pimeän laskeuduttua tapahtuma-aluetta vartioiva Nallikarin majakka heräsi eloon ennenäkemättömällä tavalla Jani Pitkäsen videomapping-teoksen maalaamana. Alueelle oli pystytetty pop up -nuotiopaikkoja, joiden ympärille kerääntyi toppapukuista festivaalikansaa aterioimaan, lämmittelemään ja istuskelemaan.
Jätän tämän kysymyksen nyt vain tähän: monellako festivaalilla olet nähnyt pyörivän jääkarusellin, lumiveistoksia tai pilkkityöpajan?
Maaliskuisen ulkoilmafestivaalin järjestäminen on melkoinen riski, jota ei moni ottaisi. Onneksi Oulu Urban Culture otti. Festivaalin infra tuntui toimivan sujuvasti kaikilta osin. Tähdet olivat kohdallaan myös sään suhteen: en muista milloin olisin viimeksi käynyt Nallikarissa niin, ettei merituuli käy luihin ja ytimiin. Lämpötila pysytteli noin asteen verran plussan puolella yöhön saakka. Puhun vain omasta puolestani, mutta palelemisesta ei ollut vaaraa, kun pysytteli liikkeessä.
Jätän tämän kysymyksen nyt vain tähän: monellako festivaalilla olet nähnyt pyörivän jääkarusellin, lumiveistoksia tai pilkkityöpajan?
Osallistuin tapahtumaan talkoolaisena ja on sanottava, että talviset olosuhteet toivat oman säväyksensä festivaaliin kuuluviin toimintoihin, kuten roudaukseen. Meren jää on tietysti hyvin epätasainen maasto, ja kamojen roudauksesta sai hyvän treenin. Pysähdy hetkeksi miettimään kuvaa festivaalihenkilökunnasta vetämässä perässään valokalustoa toppatamineissa pulkalla meren jäällä. Kohtaus ei ole tapahtumajärjestäjän kesän festaria edeltävä absurdi stressiuni, vaan totta Oulussa vuonna 2022.
Oululaista kulttuurikenttää leimaa tietynlainen outous, ja Frozen People tuntui tuon outouden ultimaattiselta kiteytymiseltä. Tapahtuman potentiaali on valtava, ja kasvu toivottavaa. Toivon hartaasti, että sen arvo ja merkitys ymmärretään Oulussa laajasti. Jos festivaalia katsoo pöhinäperspektiivistä, ei voi olla näkemättä sen huikeita edellytyksiä olla vetovoimainen tekijä Oulun talvimatkailulle. Frozen People on nerokas yhdistelmä ulkoilua, retkeilyä ja kulttuuria.
Meillä on meri, meillä on helvetin pitkä talvi ja meillä on valtava määrä intohimoisia ja taitavia kulttuurialan ammattilaisia sekä harrastajia, joilta löytyy osaaminen ja näkemys. Kun nämä tekijät lyödään yhteen, syntyy Frozen Peoplen kaltaisia jalokiviä. Näitä asioita Oulussa kannattaa vaalia ja mahdollistaa ylpeydellä.
