Esikoiskirjailija, runoilija Kati Hiltusta viehättää kirjoittamisessa eletyn elämän kuvaaminen ja leikittely runon puhujan roolilla.

Teksti: Viivi Kiuru
Kuvat: Assi Pukkinen ja Sam Conlon

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Kati Hiltunen, esikoiskirjailija ja runoilija. Olen kotoisin Kiimingistä ja Tampereelle päädyin Jyväskylän kautta. Viimeistelen tällä hetkellä viestinnän opintojani Tampereen yliopistossa ja kirjoitan toista runoteostani. Kirjoittamisen ja opintojen ohella harrastan lavarunoutta, rakastan teeiltoja ja kovakantisia kirjoja.”

2. Olet kirjoittanut runoteoksen Kotini on tuntematon manner. Mistä runokirjan runot kertovat ja miten teos syntyi?

”Olin opiskelijavaihdossa keväällä 2017 Englannissa. Kirjoitin tuon lukukauden aikana muistikirjan täyteen tekstejä ja vaihdosta palattuani näytin runojani runo-opettajalleni Terhi Forssénille. Tulostin tuolloin yhteensä noin 80 sivua runoja. Terhi vinkkasi projektistani Keski-Suomen Kirjailijoille, joiden kautta pääsin tekemään yhteistyötä Petri Turusen kanssa. Hän auttoi minua editoimaan runoja ja rakentamaan niistä ehjän kokonaisuuden. Kirja syntyi noin kolmen vuoden aikana ja se eli mukanani maasta ja paikkakunnasta toiseen. Teoksessa pohditaan etäisyyksiä ihmisten ja mantereiden välillä, runonpuhuja haluaa palavasti rakastua, mutta samaan aikaan pysyä vapaana. Sellaista katkeransuloista nuoruutta.” 

3. Olet myös esittänyt omia runojasi yleisölle. Miten innostuksesi lavarunouteen syttyi?

”Olin keväällä 2019 Borderlines-projektissa, jossa pääsin opiskelemaan lavarunoutta Harri Hertellin johdolla. Innostuin tuosta uudesta ilmaisuntavasta ja jo samana vuonna kisasin Poetry Slamin SM-finaalissa Jyväskylän edustajana. Kunhan saan opinnot kasaan, haluan keskittyä enemmän runojen tallentamiseen videon avulla ja runon ja musiikin yhdistämiseen. Lavarunoiltoja suosittelen kaikille: niissä on aina kotoisa ja turvallinen olo, jokainen on tervetullut esiintymään juuri sellaisena kuin on ja jokaisen kohdalla älypuhelimet laitetaan piiloon ja kuunnellaan. Tämä on oma kokemukseni.”

4. Mikä inspiroi sinua kirjoittamaan?

”Runoinstani nimi eli @kirjoitinsinusta kertoo aika hyvin inspiraation lähteestäni: muista ihmisistä ja kohtaamisista. Tunteet ohjaavat vahvasti kirjoittamistani ja yleensä kirjoitan jollekulle, jostakusta tai muulle elottomallekin kohteelle. Olen herättänyt runoissani myös kaupungit puhuttelemaan runonlukijaa ja leikkinyt runonpuhujan roolilla. Eniten minua kiehtoo kuitenkin eletty elämä, sen kuvaaminen ja näyttäminen pieninä hetkinä.”

”Lavarunoiltoja suosittelen kaikille: niissä on aina kotoisa ja turvallinen olo, jokainen on tervetullut esiintymään juuri sellaisena kuin on”, Kati sanoo.
Kuva: Sam Colon

5. Opetat tällä hetkellä kirjoittamista. Millaista kirjoittamisen opettaminen on ollut?

”Opetan Jyväskylän avoimessa yliopistossa runoutta ja tämänhetkisenä toteutusmuotona ovat verkkokurssit. Olen pitänyt opettamisesta, mutta kaipaan kohtaamisia ja keskustelua runojen äärellä. Tunnen olevani vielä ihan alussa ja oma tapa opettaa alkaa kehittyä ja rakentua matkan varrella. Haluaisin vetää vielä runokursseja esimerkiksi pienemmille ryhmille ihan kasvokkain.”

6. Onko sinulla innoittavia esikuvia?

”Juice Leskinen ja Jack Kerouac sekä Anja Snellman. Kaikki kolme ovat kirjoittaneet omasta elämästään raadollisestikin. Erityisesti Anja Snellmanin Syysprinssi on teos, joka sai minut kirjoittamaan.”

7. Asut Tampereella, mutta olet kotoisin Oulusta. Millaisena kulttuurikaupunkina näet Oulun?

”Muutin Oulusta 2014 ja vielä tuolloin ei runotapahtumia kauheasti Oulussa ollut. Nyt olen ollut innoissani Muusajuhlat-tapahtumasta ja Taiteiden yöstä.

Oulu näyttäytyy minulle tanssikaupunkina, jolla on mahdollisuuksia kaikkeen. Ihanaa, että lavarunouskin on löytänyt tiensä Oulun baareihin ja kapakoihin. Näen, että Oululla on todella paljon mahdollisuuksia ja ollaan menossa hyvää vauhtia oikeaan suuntaan!”

8. Lempipaikkasi Oulussa?

”Ainolan puisto ja Nallikari. Oulussa viehättää eniten meri. Täytyy mainita myös kotikoti, Kiiminki ja sen hiljaisuus.

Ouluun on aina ihana palata, nuorena sieltä halusi äkkiä pois, mutta nykyään kiireen keskellä sinne aina kaipaa.”

9. Mitä odotat tulevaisuudelta?

”Odotan valmistumista ja oman polun löytämistä. Ajattelin pitkään, että muutan ulkomaille valmistumisen jälkeen, mutta nykyinen maailmantilanne huomioon ottaen taidan jäädä vielä hetkeksi Tampereelle keräämään matkakassaa ja kokemuksia. Haaveilen myös viestinnän ja luovan kirjoittamisen yhdistämisestä sekä omasta yrityksestä. Odotan erityisesti aikaa koronan jälkeen.”

10. Paras elämänohjeesi Kaupunnin lukijoille?

”Kirjoittajille: kirjoita paskaa! Tämä lause on auttanut minua omalla matkallani ja tukeudun siihen yhä; annan itselleni luvan kirjoittaa kakkaa ja pääsen vapautumaan kriittisestä minästäni. 

Kaikille: Älä ota mitään liian vakavasti! Elämään kannattaa heittäytyä pää edellä ja kädet levällään, kannattaa pulikoida myös väärään suuntaan, jotta löytää oman polun ja jos ahdistaa, käy metsässä, se auttaa aina. Tai Koitelinkoskilla.”