Rope Art Oulu aloitti viikoittaiset köysisidontatyöpajat elokuussa Tukikohdalla. Köysittelymiitit eivät keskity pelkästään japanilaiseen shibariin – niissä opetellaan myös muita köysitaiteen muotoja. Kaupunnin toimitus otti selvää, mistä harrastuksessa on kyse.
Teksti: Saija Kultalahti
Kuvat: Johanna Mattola
Aurinko antaa parastaan syyskuun viimeisenä tiistai-iltana, ja ruskan väriloisto räjähtelee ympärilläni kävellessäni Välivainiolla sijaitsevalle Tukikohdalle. Sisällä graffitien värit jäljittelevät ulkona olevaa ruskaa. Pikkusalin seinät ovat mustat, lattialle on aseteltu patjoja.
Olen menossa ensimmäiseen sidontamiittiini. Minua ovat vastassa ryhmänohjaajat Pete ja Juha.
Rope Art Oulu -köysisidontapajoissa halutaan tarjota konkreettisen sitomisen lisäksi myös kohtaamisia ihmisten kesken lämminhenkisessä ja aloittelevassa hengessä. Uusien taitojen opettelu ja sitomisen ilosanoman jakaminen koetaan tärkeänä.
“Köysitaide antaa jokaiselle jotakin riippuen siitä, mitä on tullut hakemaan”, ohjaajat vakuuttavat.
”Sidontatyöpajoissa sidotaan pareittain. Miittiin voi tulla myös yksin, pari löytyy tarvittaessa. Sitominen voi olla myös sessiointia, kinky-elämäntapa tai BDSM:ää, jos henkilöt itse näin kokevat”, Pete kertoo.
Keho saa ääriviivat
Tämänpäiväisessä tapaamisessa tehdään osallistujaennätys: paikalle saapuu lähes kaksikymmentä ihmistä. Sitomaan on tullut kaikentasoisia harrastajia aina uteliaista aloittelijoista kokeneisiin. Osa on tullut pareittain, osa yksin.
Meidät jaetaan kahteen ryhmään. Aloittelijat suuntaavat Peten ohjaukseen, kokeneemmat liittyvät Juhan seuraan. Olen aloittelijoissa. Opettelemme ensin perussolmuja omiin nilkkoihimme, jonka jälkeen etenemme jalan futomomoon. Futomomossa sääri ja reisi sidotaan yhteen lähelle nivustaivetta. Tämä vaatii jo keskittymistä.
Ajantaju katoaa täysin sidontoja ja solmuja opetellessa. Mieleen palaavat kouluaikojen käsityötunnit. Porukassa pähkäily saa meidät nauramaan, vaikka sidonta epäonnistuukin. Meitä kannustetaan yhä uudelleen ja opetetaan kädestä pitäen. Lopuksi teemme vielä mermaidtail -sidonnan, jossa jalat on sidottu yhteen. Sidonta muistuttaa nimensä mukaisesti merenneidon pyrstöä.
Köysiin sidottuna tunnen kehoni paremmin. Keho löytää omien ääriviivojen sisään, ja huomaan myös mieleni rauhoittuvan. Sidonta on toki vielä alkeellinen, mutta se on kaunis. Tunnen onnistumista ja kehoni muistuttaa läsnäolostaan. On palkitsevaa oppia uutta.
Shibari on vain yksi sitomistyyli. Tukikohdan köysimiiteissä opetellaan myös muita sitomistyylejä.
Sidonnan monet puolet
Japanin kielen sana shibari tarkoittaa kaunista, taiteellista ja eroottista sitomista. Sillä on pitkä perinne japanilaisessa kulttuurissa. Sidontoja on käytetty samuraiden aikakaudella vankien sitomiseen, ja tätä historian tarinaa on levitetty laajalti. Sidonnasta on levitetty länsimaihin sankaritarinoita pelkästään samuraihin liittyen. Toinen, vaietumpi puoli liittyy vahvasti seksityöhön, jossa sidonta on ollut läsnä myös kinky-yhteisöissä.
Spectrum Boutiquessa julkaistu artikkeli valottaa seksityöläisten historiaa shibarin osalta. Shibarista voidaan käyttää myös sanoja kinbaku ja köysitaide. Sidontatyylit edustavat usein itämaista, länsimaista tai kelttiläistä köysitaidetta.
“Jokaiselle kehittyy oma taiteellinen näkemys sitomisesta harrastuneisuuden myötä. Sen kautta tekemiseen tulee myös mukavaa vaihtelua”, Juha kertoo.
Henkilökohtainen kiinnostus käynnisti miitit
Tämän hetken henkisyyttä ja hyvinvointia korostavat trendit ovat mahdollistaneet köysitaiteen esiinnousun. Tärkein motivaattori Oulun Rope Artin aloitukseen oli kuitenkin miesten yhteinen kiinnostus sitomiseen.
Pete kertoo päätyneensä sitomisen pariin viime talvena. Hän katsoi tuttavansa suosituksesta Ylen dokumenttisarjaa Luovia Suhteita, jonka toisessa osassa Saara ja Jarno Kantanen avasivat katsojille sidontaharrastustaan. Peteä viehätti dokumentissa pariskunnan elämäntyyli sekä heidän välisensä luottamus.
Pete osallistui Saara Kantasen Oulussa pitämään köysitaidetyöpajaan elokuussa. Tästä innostuneena he päättivät Juhan kanssa aloittaa köysittelymiitit säännöllisinä tapahtumina Tukikohdalla. Miittejä järjestetään myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa.
Juhalla on kokemusta sidonnasta yli kymmenen vuoden ajalta. Hän on järjestänyt muun muassa sidontatyöpajoja ja -esityksiä sekä erilaisia kuvauksia. Molemmat ohjaajat harjoittelevat sidontoja vapaa-ajallaan omaksi ilokseen.
Ennakkoluulot on tehty rikottaviksi
Sidonta sopii kaikille, ja jokainen harrastaja voi löytää siitä oman juttunsa sitojana tai sidottavana. Ennakkoluuloja tästä taidemuodosta riittää. Se saatetaan liittää perverssiyteen, seksiin, rajuuteen tai likaisuuteen. Moni luulee sidonnan olevan kivuliasta, vaikka se on todellisuudessa myös hyvin herkkää, kommunikoivaa ja kaunista. Sidonta voi ja saa olla tätä kaikkea, omien mieltymysten mukaan.
Sidonta saa olla kinkyä, BDSM:ää tai rajua. Se voi olla myös herkkää, kaunista ja terapeuttista. Yksinkertaisimmillaan köysi on vain köysi.
Sidonta linkitetään herkästi seksiin ja erotiikkaan, jonka vuoksi moni voi kokea lajin pariin hakeutumisen haasteellisena. Sidonnan ei tarvitse kuitenkaan missään tapauksessa johtaa seksiin. Saman läsnäolon voi yhtä hyvin löytää vaikkapa käsitöistä.
Köysitaidetta voi pitää täysin seksistä erillisenä harrastuksena. Sidonnan ei tarvitse olla osa mitään elämäntyyliä tai seksuaalisia mieltymyksiä, mutta joillekin se on ehdottomasti myös sitä.
“Sitoessa köysi on vain köysi. Kun sidon uutta henkilöä ensimmäistä kertaa, minua jännittää ihan yhtä paljon kuin sidottavaa. Kokemus ei ole tae siitä, että osaan lukea henkilön energiaa tai vointia sidonnan aikana”, Juha kertoo pitäen juuttiköysiä käsissään.
Sitominen on rauhoittavaa taidetta
Sitominen voi tarjota rauhoittavia ja terapeuttisia kokemuksia. Sidonnassa keho ja mieli asettuvat tekemään sidontaa tai ottamaan vastaan köysien kosketusta iholla. Sidontoja on lukuisia, ja niillä voi vastata jokaisen omiin mieltymyksiin.
Sitomiseen kuuluu sekä sitomisen aikana tapahtuva kommunikaatio että jälkihoito. Jälkihoidolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että sidottavan ajatuksia kuullaan sitomisen jälkeen. Sitoja varmistaa myös sidottavan keholliset tuntemukset.
”Minulla on tapana olla yhteydessä sidottuun muutama päivä tapaamisen jälkeen. Sitominen on matka itseen myös jälkikäteen”, Juha kertoo.
Sitojan ja sidottavan dynamiikasta riippuen jälkihoito voi olla myös hiljaista läsnäoloa, koskettamista ja tunteiden kohtaamista. Suostumuksellisuuteen perustuva suhde vaikuttaa siihen, mitä jälkihoito kullekin parille on.
Sitominen pohjautuu molemminpuoliseen luottamukseen ja yhteiseen läsnäolon energiaan. Keholliset kokemukset voivat olla hyvin rauhoittavia ja viedä syvälle omaan mieleen.
Parhaimmillaan sitominen on uuden oppimista ja tarjoaa kokijalleen uusia haasteita. Se on myös visuaalista taidetta, luomista ja mielikuvituksen käyttämistä. Sitominen antaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa keskinäistä luottamusta. Se kehittää myös vuorovaikutustaitoja osallistujien kesken: on tärkeää kommunikoida omista tarpeistaan koko sitomisen ajan.
Sitominen tarjoaa myös teknisiä haasteita. Se on visuaalisesti kaunista katsottavaa. Myös turvallisuuden huomioiminen on tärkeä elementti.
Sitomisessa pidetään aina huoli osallistujien turvallisuudesta – esimerkiksi suuria valtimoalueita ei sidota koskaan liian tiukasti. Sidotun kaatuminen on yksi suurimmista riskeistä, joka tulee huomioida. Edistyneempi sidonta, joka sisältää roikottamista tai henkilön sitomista kiinni johonkin, vaatii erityistä osaamista.
“Oikein sidottuna iso mies nousee vaikka puuhun, vaikka sitoja olisi kuinka pienikokoinen nainen”, Juha lohkaisee.
Sitomista on alettu opettaa myös terapiamuotona hoitoalan ammattilaisille. Tätä ei kuitenkaan tehdä toistaiseksi Rope Art Oulun miiteissä, tarkoituksena on tuoda harrastusta laajemman yleisön tietoisuuteen.
Köysimiittiin voi osallistua matalalla kynnyksellä
Rope Art Oulun sidontatyöpajoissa halutaan korostaa lämmintä yhteishenkeä ja luoda tiivis yhteisö, joka kokoontuu lajin parissa säännöllisesti. Työpajat ovat kaikille avoimia eikä lajista tarvitse olla aiempaa kokemusta tai tietämystä.
Pete ja Juha korostavat, että työpajoihin saa tulla myös tutustumaan yleisönä, jos tuntuu, ettei sitominen tai sidottavana oleminen tunnu heti omalta jutulta.
Lähden kolme tuntia myöhemmin Tukikohdalta pois erilaisena. Olen energisoitunut ja löytänyt itseni äärelle paremmin. Minua lämmittää samanhenkisten ihmisten kohtaaminen. Ulkona minut vastaanottaa pimeys, tähtitaivas ja kuutamo. Tiedän, että minun täytyy makustella hetken aikaa kaikkea tänään kokemaani.