Aapo Heikkilä oli Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle vaikuttanut dosentti, ja itse keksimänsä ”tieteenalan” ortotopologian perustaja. Hänestä tehdyn näytelmän voi nähdä vielä tällä viikolla Oulun yliopistossa.

Teksti: Linnea Mustonen
Kuvitus: Erja Wiltse

Aappo Ville Heikkilän ja Laina Viitalan esikoispoika Aapo Heikkilä syntyi Haapaveden Salmenniemen Arvolan talossa 12. huhtikuuta 1931. Kolmen vuoden kansakoulun opintojen jälkeen Heikkilä aloitti opinnot Haapaveden yhteiskoulussa syksyllä 1944. Hän kuitenkin keskeytti koulunkäynnin jo puolen vuoden jälkeen. Tämän jälkeen Heikkilän tiedetään palanneen jatkokouluun, ottaneen yksityisopetusta, ja vielä 25-vuotiaana hän on saanut luvan opiskella ylioppilastutkintoa varten.

Aapo Heikkilän tie tieteen pariin ei käynyt käden käänteessä. Heikkilä toimi Pulkkilassa kansankoulunopettajana väärennetyillä todistuksilla vuonna 1953. Hän selvisi tilanteesta kuitenkin ilman rangaistusta.

Vuonna 1957 Heikkilällä ei ollut yhtä hyvä tuuri, sillä hänet tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen avattuaan psykiatrisen yksityisvastaanoton ilman alan pätevyyttä. Vaasan lääninvankilassa hän jatkoi opiskelujaan kirjansitojana. Heikkilä armahdettiin jo kahdeksan kuukauden vankilatuomion jälkeen, kun Heikkilän vastaanotolla käyneet potilaat todistivat hänen puolestaan. Vankilasta palattuaan Heikkilä palasi Haapavedelle ja perusti sinne kirjasitomon.

Tie vei Ouluun

Haapavesi ei kuitenkaan pitänyt Heikkilää kauaa paikallaan. Hän liittyi Oulun yliopiston yhteisöön heti aloitusvuonna 1958. Heikkilää kiinnostivat erityisesti matematiikan, fysiikan ja kemian luennot. Yhteisössä pidettiin Heikkilästä ja hän saikin yliopistolta oman työhuoneen, joka oli virallisesti fysiikan osaston siivouskomero.

Heikkilä piti Oulun yliopistolla luentoja muutaman kerran vuodessa, ja salit olivat poikkeuksetta täysiä. Heikkilä käsitteli luennoillaan ei-niin-tavanomaisia aiheita, kuten ”sininen enkeli para-avaruudessa”, ”tontun pään tilavuuden laskeminen” ja ”g-orbitaalit ja sinisen elektronin symbioosi kierteisgalaksin hypotenuusassa”.

Oulun yliopistolla tehdyn uran lisäksi Heikkilä toimi kirjaltajana Kansan Tahto -lehdessä. Hänet valittiin vuoden oululaiseksi vuonna 1987.

Aapo Heikkilä kuoli 22.4.1993 sydänkohtaukseen. Kuollessaan Heikkilä oli junamatkalla, menossa Helsingin yliopistolle luennoimaan.

Heikkilään voi tutustua näytelmän muodossa

Legendaarisen dosentti Aapo Heikkilän tarinan voi nähdä myös näytelmän muodossa. Ortotopologian lopulliset alkeet – dosentti Aapo Heikkilä L1 -näytelmän pääroolissa nähdään oululainen Mika Nuojua.

”Ylitse tieteellisten ansioiden, Aapo Heikkilän elämäntyön merkitys on poikkeusyksilössä, joka antoi Oulun yliopistolle humaanit kasvot ja herätti nykyäänkin erittäin ajankohtaisen kysymyksen:  onko viisasta uhrata huumori ja inhimillinen lämpö aikamme poikkeuksia suvaitsemattoman tehokkuuden alttarille?”, kuvailee ohjaaja Markku Pölönen näytelmän nettisivuilla.

Ortotopologian lopulliset alkeet – dosentti Aapo Heikkilä L1 -näytelmä on mahdollista nähdä Oulun yliopistolla vielä tällä viikolla torstaista 28.4. lauantaihin 30.4. Esitysten lipputulot ohjataan lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen, Oulun Yliopiston opiskelijoiden mielenterveystyön tukemiseen.