Toimittaja Saija Kultalahti halusi selvittää, mitä oululaiset ajattelevat miesten läheisyyden ja hellyyden tarpeesta. Vastauksia hän lähti etsimään Erotiikan Ajan asiakasillasta.

Teksti: Saija Kultalahti
Kuvat: Iina Tauriainen

On itsenäisyyspäivän aatto ja lämpötila on plussan puolella. Maahan on satanut lunta mutta kadut ovat loskaiset, kun kävelen Asemakatua pitkin kohti Erotiikan Ajan myymälää, jossa on tänään asiakasilta.

Myymälän ikkunat ovat peitetty violetein näyttävin teippauksin, ja sen edustalla palavat ulkotulet. Tajuan olevani neitsytmatkalla, sillä en ole käynyt tässä myymälässä ennen, vaikka muuten olenkin kolunnut erotiikkaliikkeitä niin Oulussa kuin Euroopassakin. Erotiikan Ajan ovi on kutsuvasti raollaan ja astun eteiseen. Tiskin takaa minua tervehtii liikkeen omistaja, Armi Soilanterä. 

Olen ensimmäinen asiakasiltaan saapunut. Soilanterä ohjaa minut jättämään ulkovaatteeni naulakkoon ja esittelee myös tarjottavat, joita liikkeeseen sijoitettu pöytä notkuu. Pipareiden vieressä on pinoittain miesten masturbaattoreita ja eroottisia suklaakalentereita. 

“Normaalisti meillä on tähän aikaan vuodesta Erotiikan Ajan pikkujoulut. Järjestimme nyt kuitenkin asiakasiltoja kaksi kappaletta, perjantaille ja lauantaille”, Soilanterä kertoo. Kuulen, että pikkujoulut ovat keränneet itselleen vuosien saatossa suosiota ja mainetta. 

Asiakasiltaan on ollut somessa avoin kutsu, mutta minulla on liikkeeseen saapuessani aivan oma agenda.

Olen alkanut pohtia paljon miesten läheisyyden ja hellyyden tarvetta ymmärrettyäni, miten vaikeaa sen pyytäminen heille on. Jo aivan perhepiireissä tapahtuvissa kohtaamisissakin olen huomannut, miten appiukko taputtaa selkääni napakasti tuumaten “noniin, noniin”, ja veli sanoo vain pitkin hampain, että “rakastan sua, oot tärkeä”.

Läheisyys tuntuu olevan sallittua vain naisille. “Miehisyyteen” sen sijaan yhdistetään kovuus, alfamaisuus ja periksiantamattomuus. Tämä satuttaa niin miehiä kuin naisiakin.

Viime vuosina asiasta on kyllä ryhdytty puhumaan aiempaa avoimemmin. Esimerkiksi miesten hyvinvointiin keskittyvän Instagram-yhteisö Mies+:n julkaisemista haastatteluista käy ilmi, että herkkyyden ja hellyyden tarpeiden peittäminen saa aikaan padottuja tunteita, ahdistusta ja masennusta. On myös havaittu, että tunteiden patoaminen vaikeuttaa ihmissuhteissa pärjäämistä ja omien rajojen tunnistamista. 

Instagram on täynnä naispuolisia vaikuttajia, jotka puhuvat naisten seksuaalisuuden puolesta. Seksuaalisuuteen ja läheisyyteen keskittyvässä keskustelussa miehet sen sijaan loistavat poissaolollaan. Mies+ yhteisökin teki juuri ulostulon hakiessaan miesyleisöä tililleen, sillä sen tilin seuraajista valtaosa on naisia. 

Havaintoni eivät taida siis olla ainutlaatuisia. Erotiikan Aikaan suunnatessani haluan selvittää, mitä oululaiset ajattelevat miehen läheisyyden ja hellyyden tarpeesta, ja miten se näkyy parisuhteissa. Toivon saavani vastauksia suoraan miehiltä.

Miksi hellyydestä puhuminen on niin vaikeaa?

”Mitä enempi ihmisellä on ikää, sen vaikeampi seksuaalisuudesta ja läheisyyden tarpeesta on jutella”, Armi Soilanterä toteaa. Hänen Erotiikan Aika -liikkeensä täyttää tammikuussa yhdeksän vuotta.

Jos naisetkin vaikenevat

Lopulta kutsuvieraita saapuu Erotiikan Ajan liiketilaan yhteensä kymmenen. Pettymyksekseni huomaan, että kaikki ovat naisia. 

Osallistujien ikähaarukka vaikuttaisi äkkiseltään katsottuna olevan noin 30-vuotiaista 40–50 -ikävuoden paikkeille. Minulle kerrotaan, että naisten ja miesten iltoja järjestetään normaalisti myös erikseen. 

“Miehet ovat ehkä vähän arempia saapumaan”, Soilanterä toteaa ja vahvistaa epäilykseni:

“Tänä päivänä naiset tuntuvat suhtautuvat avoimemmin omaan ja kaikenlaiseen seksuaalisuuteen.”

Illan tarkoitus on esitellä uutuustuotteita ja tarjouksessa olevia välineitä. Vaihtoehtoja löytyy niin naisille, miehille, sooloseksiin kuin pariskunnillekin.

Osallistujien eteen asetellulla myyntipöydällä on useita tuotteita. Miehille suunnatuista leluista ensimmäisenä esittelyyn pääsee “Runkkumuna”, iloisen väriseen muoviin pakattu peniksen hyväilyyn tarkoitettu lelu. Tunnelma on kevyt, iloinen ja vuorovaikutteinen, mutta myös ehdottomasti asiantunteva.

Väline-esittelyiden päättyessä pyydän Soilanterältä lupaa esitellä itseni ja agendani asiakkaille. Osallistujat kuuntelevat, mutta eivät vaikuta halukkailta keskustelemaan aiheesta. Alan jo huolestua. Tuleekohan tästä jutusta sittenkään mitään? Saanko edes ulkopuolisten naisten näkemyksiä aiheesta?

Mitä enemmän ikää, sen vaikeampi puhua

Aiemmat pelkoni osoittautuvat onneksi turhaksi. Pian naiset rohkaistuvat ja suostuvat juttelemaan kanssani.

Osa heistä myöntää tiedostavansa, että yhteiskunnassamme vallitsee edelleen haitallisia uskomuksia, joiden mukaan miehet ajattelevat vain seksiä. Uskomukset elävät tiukassa vaikka periaatteessa tiedämme, että myös miehellä on oikeus sanoa ei, eikä miestäkään aina haluta. 

Keskustellessani naisten kanssa huomaan, että eri ikäluokkien mahdollisuuksissa keskustella suhteesta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta näyttää olevan merkittäviä eroja. Yli 40-vuotiaat suhtautuvat hellyyteen, läheisyyteen, seksuaalisuuteen ja seksiin häpeillen.

Alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset puolestaan kertovat kokevansa, että hellyyttä ei kotona tarvitse pyytää: se kuuluu arkeen ilman, että sen tarvitsee aina johtaa seksiin. Nuoret aikuiset ovat kasvaneet edeltäviä sukupolvia avoimempaan ja hyväksyvämpään kulttuuriin, ja monilla onkin hyvät lähtökohdat avoimuuteen.  

“Mitä enempi ihmisellä on ikää, sen vaikeampi seksuaalisuudesta ja läheisyyden tarpeesta on jutella. Ikääntyneillä ihmisillä voi olla taustalla kotoa opitut tavat, mitkä hidastavat tarvetta tai kykeneväisyyttä puhua näistä asioista”, Soilanterä vahvistaa.  

Hän kokee, että seksiin ja seksuaalisuuteen ylipäänsä liittyy yhä voimakasta häpeää.

“Ihmiset saattavat olla aidosti järkyttyneitä erotiikkaliikkeen valikoimasta siellä vieraillessaan, antaakseen itsestään jotenkin hyväksyttävämmän mielikuvan muille asiakkaille, mutta voivat juuri ennen liikkeen sulkeutumista juosta kiireisesti henkilökohtaisille ostoksille“, hän kertoo vakavana. 

Soilanterä muistuttaa, että seksuaalisuus ja fantasiat ovat jokaisen yksityisiä, henkilökohtaisia ja omia, eivätkä ne kuulu kenellekään muulle. Seksuaalinen häpeä voi liittyä esimerkiksi fantasioihin.

“Yleensä fantasiat ovat jotain muuta, kuin mitä päivänvalossa normaalisti toteuttaa, eikä niissä silti ole mitään hävettävää”, Soilanterä lohduttaa.

“Omassa työssäni tärkeintä on antaa lupa asiakkaalle ihan kaikkeen, mistä asiakas haaveilee ja fantasioi.”

Soilanterän mukaan häpeä on turhaa, eikä miesten seksuaalisista tai läheisyyteen liittyvistä tarpeista tarvitsisi vaieta siinä missä naistenkaan. Mutta miten vaikenemisen vahingollinen kulttuuri voisi muuttua, ellei edes media puhu asiasta?

Tämän artikkelin taustoittaminen osoitti, että haettaessa hakusanoilla “miesten hellyyden tarve” ja “miesten läheisyyden tarve”, netti tarjoilee vain 2 – 10 vuotta vanhoja artikkeliosumia. 

Missään ei puhuta siitä, että mies voisi tarvita tai haluta läheisyyttä, vaikka se on meille kaikille biologinen, sosiaalinen ja emotionaalinen perustarve. Emme olisi olemassa, ellei meillä olisi tällaista kanssakäymistä. 

Kun kerron tästä havainnosta muille asiakasiltaan saapuneille naisille, he ovat aidosti hämmästyneitä.

Huomio on naisissa

Kun muut osallistujat paneutuvat hauskanpitoon, minä kiertelen myymälässä katsomassa ja koskettamassa tuotteita.

“Mikä on miesten eniten ostama tuote myymälässä?”, huikkaan Soilanterälle. 

“Hirvittävän laaja kysymys. Riippuu siitä, onko mies parisuhteessa vai ei”, hän vastaa iloisesti ja jatkaa asiakkaiden palvelua.

Hetken päästä seison miesten masturbaattorihyllyllä, kun Soilanterä saapuu luokseni.

“Myydyin tuote verkkokaupan ja myymälän kautta ovat ehdottomasti nämä tuotteet”, hän sanoo topakasti ja avaa paketteja esitelläkseen tuotteita minulle. 

Miesten Satisfyer -merkin masturbaattori syntyi vastineeksi sille, että miehetkin alkoivat vaatimaan itselleen vastaavaa tuotetta. Satisfyer on brändinä kiilannut tunnetuimman, kansainvälisen Fleshlight-merkin edelle. Toteamme tuotteeseen tutustuessamme, että vastaavia tuotteita mainostetaan ja markkinoidaan kuitenkin eniten naisille.

“Miesten lelujen markkinointi on siinäkin mielessä erikoista, että oli sitten kyseessä masturbaattori miehelle tai kyseessä vibraattori naiselle, niin lähestulkoon aina paketissa on kauniin naisen kuva”, Soilanterä huomauttaa.

Hän kertoo, että seksivälineet ja apuvälineet ovat edelleen jollain lailla tabu, mutta 20 vuoden työkokemuksen aikana ilmapiiri on muuttunut jo hieman sallivammaksi. Miehet ostavat nykyään välineitä yhtä paljon kuin naisetkin, ostokäyttäytymisessä on vain eroja. 

Soilanterä huomauttaa, että avoimuus on lisääntynyt samalla, kun asioita on tuotu päivänvaloon. Esimerkiksi televisio- ja elokuvatarjonta ovat vapauttaneet kokonaisia skenejä tehden niistä uusia normaaleja. Tästä esimerkkinä Soilanterä mainitsee 2010-luvun vaihteessa suursuosioon nousseen 50 Shades of Grey-kirjasarjan ja siitä tehdyt elokuvat, joiden jälkeen jopa tavaratalot ja alusvaateliikkeet myivät BDSM-skeneen sopivia alusvaatteita ja välineitä.

Alakulttuurien saavutettavuus ei ole kuitenkaan juurikaan monipuolistanut miesten rooleja. Markkinointi on kohdistunut lähinnä naisiin ja naisten tarpeiden normalisoimiseen. 

“50 Shadesissa miesten roolia korostettiin elokuvan päähahmolla, että hän oli henkilö, joka alisti tulevaa vaimoaan”, Soilanterä toteaa. 

Suurta osaa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvistä tuotteista markkinoidaan naisten kuvilla, kohderyhmästä riippumatta.

Ilmapiirissä riittää korjattavaa

Olen kolunnut myymälän läpikotaisin, ja asetun liikkeen perälle selailemaan myynnissä olevia kirjoja. Muut asiakkaat keskittyvät siihen, mitä varten tulivatkin: tekemään ostoksiaan ja pitämään hauskaa. 

Illan ollessa lopuillaan luokseni alkaa saapua naisia vuoronperään kertomaan ajatuksiaan hellyydestä ja läheisyydestä parisuhteissa.

Nuoret aikuiset kertovat, että heidän parisuhteissaan esiintyy aamusuukkoja, kainaloon ottamista elokuvia katsellessa, koskettelua ohimennen ja leikkimielisiä huomionosoituksia. Nuorille miehille on aivan luontevaa sanoa “anna rakkautta”, sen tarkoittaen vain hellimisen tarvetta. 

Sen sijaan yli 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla on kokemuksia ihmissuhteista, joissa julkisia hellyyden osoituksia ei sallita tai ne koetaan vaikeiksi. Lohdullista on, että avoimuus ja tarve kokea läheisyyttä voivat päästä pintaan vasta myöhemmälläkin iällä. Kypsemmät aikuiset nimittäin kertovat, että esimerkiksi hakiessaan seuraa netin kautta miehet saattavat avoimesti ilmaista hakevansa uusia kokemuksia. Tämä voi tarkoittaa mitä tahansa lusikassa nukkumisesta uusiin seksiasentoihin.

Lopuksi puhumme tunteista. Naiset kertovat, että monissa miesten kaveripiireissä vallitsee edelleen haitallinen kulttuuri, jossa tyttöystävän kanssa vietetyn koti-illan valitseminen miesten keskisen illanvieton sijaan voi johtaa kommentteihin, joiden mukaan mies on “tossun alla, kahlittuna ikuisesti pallo nilkassa.” Aivan kuin mies ei voisi haluta viettää aikaa kotona rakkaansa kanssa.

 “Edelleen vallitsee mielikuva siitä, että miehen tulisi olla kova ja tunteiden näyttäminen, kuten itkeminen tai herkkyys olisi heikkouden merkki”, eräs vieraista tiivistää.

Tutustumisretkeni hellyyden ja läheisyyden tematiikan selvittämiseen alkaa olla lopuillaan. 

Minua harmittaa, ettei illassa ollut yhtään miespuolista osallistujaa. Miehille suunnattujen lelujen hankinnatkin jäävät kuin lahjoiksi naisilta miehille, vaikka näin ei tarvitsisi olla.

Jo naisten kanssa keskustellessani käy kuitenkin selväksi, että yhteiskunnassa todella vallitsee edelleen haitallinen kulttuuri, jossa miesten hellyyden tai läheisyyden tarpeille ja lempeille tunteille ei jää juuri sijaa. Tämä säteilee vahingollisesti parisuhteen molempiin osapuoliin.

Miesten tarve läheisyyteen ja hellyyteen pitävät sisällään toiveita, tarpeita, aistimuksia, häpeän stigmaa ja historian taakkaa. Muutosta tunnutaan kaipaavan paitsi yhteiskunnallisessa keskustelussa, myös kaupalllisella puolella ja markkinoinnissa. Olisi tärkeää normalisoida asioita ja hajottaa vanhoja käsityksiä, jotka eivät palvele enää kenenkään etuja.

Maailma on avautunut informaation saatavuuden myötä kaikenikäisille ihmisille, ja nyt yksilöllisille tarpeille on aiempaa paremmin tilaa.

Mutta miten miesten pehmeämmistä tarpeista saataisiin nykyistä hyväksyttävämpiä? Sillä saralla on vielä paljon tehtävää.