Kaikki synnit koukuttaa katsojat rikosten kautta ihmisyyteen

Oulun seudulle sijoittuvan Kaikki synnit -rikosdraamasarjan toinen tuotantokausi julkaistaan tänään Elisa Viihteessä ja kymmenissä elokuvateattereissa ympäri Suomen.

Teksti: Saara Pasanen
Kuvat: Elisa Viihde, Jouni Hirn

Oulun seudulle, joskin kuvitteelliseen Varjakan kuntaan sijoittuva Kaikki Synnit -sarja saa jatkoa. Toista tuotantokautta pääsee seuraamaan kotisohvan lisäksi myös elokuvateatterin pehmeistä penkeistä, sillä uusi tuotantokausi julkaistaan Elisa Viihde -suoratoistopalvelun lisäksi 50:ssä elokuvateatterissa ympäri Suomen.

Sarjan tuottaja Ilkka Matila kertoo, että toisen kauden kaikki kuusi jaksoa ovat katsottavissa elokuvateattereissa joko kerralla tai kahteen eri osaan jaettuna.

Matila kuvaa, että toisen tuotantokauden tekemisessä korostui erityisesti yksityiskohtiin keskittynyt kuvan rakentaminen, sillä valkokankaalla nyanssit tulevat armottomammin näkyviin vaikkapa matkapuhelimen pieneen näyttöön verrattuna.

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin keväällä 2019 maksullisessa Elisa Viihde-suoratoistopalvelussa ja Yle Areenaan sarja tupsahti katsottavaksi syyskuussa 2020.

Ensimmäisellä kaudella katsojat tempaistiin keskelle vanhoillislestadiolaista yhteisöä, jonka näennäisen rauhallinen pinta murtui kahden lestadiolaismiehen murhan myötä. Murhatutkimuksen lomassa sarja käsittelee vakuuttavalla tavalla hankaliakin teemoja, kuten anteeksiantamista, perheen sisäistä dynamiikkaa sekä lestadiolaisyhteisöön liittyviä vaiettuja tabuja.

Toisen kauden tapahtumia sivutaan hieman huomaamatta jo ensimmäisen kauden kohtauksissa. Kauden avausjaksossa tehdään aikahyppy menneisyyteen, jossa tapahtumien ketju lähtee liikkeelle vuosituhannen vaihteen lähestyessä. Varjakkaa ravisuttaa murhatutkimus, joka käynnistyy täkäläisen avioparin löydyttyä murhattuna kotinsa keittiöstä. Rikosta alkaa tutkimaan jo ensimmäiseltä kaudelta tuttu vanhempi konstaapeli Jussi Ritola (Matti Ristinen).

Kaikki Synnit -sarjan toisen tuotantokauden pääosassa nähdään Matti Ristisen tulkitsema vanhempi konstaapeli Jussi Ritola. Kuva: Elisa Viihde

Toisen kauden teemoina muutos ja naisen asema

Sarjan käsikirjoittajat Merja Aakko ja Mika Ronkainen kertovat osan hahmoista olevan tuttuja jo ensimmäiseltä kaudelta, mikä osaltaan helpotti toisen kauden käsikirjoittamisprosessia. Aakko ja Ronkainen ennakoivat sarjan jatkoa jo hyvissä ajoin.

”Kun tuotantopäätös ensimmäisestä kaudesta tehtiin, ideoimme ja pitchasimme kakkoskauden Merjan kanssa tuotantoyhtiölle käytännössä viikon aikana. Toisen kauden konsepti oli jo tuolloin mietittynä ajankuvaa ja päähenkilöä myöten. Se edesauttoi tarinan istuttamista ykköskaudelle”, Ronkainen muistelee.

Toisen kauden vallitsevana teemana on Aakon ja Ronkaisen mukaan muutos, sen vastustaminen ja pelko. Lisäksi Aakko nostaa tematiikasta esille tietynlaisen vapaudenjanon.

”Sarjassa nähdään eritasoista naisten liikehdintää, joka liittyy esimerkiksi seksuaaliseen vapautumiseen sekä naisen aseman muutokseen. Osa teemoista on tietoisesti valittuja, osa nousi esiin kirjoittamisprosessin aikana.”

Sarjan käsikirjoittajat Mika Ronkainen ja Merja Aakko pohtivat toisen tuotantokauden teemoissa muutosta.
Kuva: Jouni Hirn

Oululaisia mausteita

Oululaiskatsojalle sarja tarjoaa laadukkaan sisällön lisäksi maukasta kuvauspaikkojen tunnistamisleikkiä sekä Oulun murteen ihastelemista. Sarjassa nähdään myös iso liuta paikallisia näyttelijöitä. Oulun seudulla toteutettu suuri tuotanto antaa kaivattua näkyvyyttä oululaiselle tekemiselle ja osaamiselle, mutta tuo tullessaan myös erilaisia haasteita.

”Kun paikallinen kulttuuri murtautuu valtakunnan tai kansainväliselle tasolle, se muodostaa katsojille alueen identiteettiä. Tuotannollisesti matkakulut kasvavat herkästi suuriksi, esimerkiksi tämän tason tuotannon kuvaajat ja osa näyttelijöistä on tuotu Etelä-Suomesta. Toisaalta taas paikalliset ihmiset ovat todella avuliaita ja mielissään siitä, että alueella tapahtuu. Se koetaan tärkeäksi”, Ronkainen pohtii.

Vanhoillislestadiolaisilta suoraa palautetta  

Vanhoillislestadiolaisuus nähdään sarjassa vahvana viitekehyksenä. Merja Aakko kertoo, että sarjan tematiikkaa olisi voitu käsitellä yhtä hyvin myös jonkun toisen hengellisen yhteisön kautta.

”Tunnemme vanhoillislestadiolaisuuden parhaiten, vaikka meistä kumpikaan ei ole kasvanut lestadiolaisperheessä. Väittäisin, että vanhoillislestadiolaisuuden normit ovat pienillä paikkakunnilla ja Oulun seudulla tuttuja ja jollakin tavalla luonnollinen osa kulttuuria”, Aakko toteaa.

”Toisaalta, vanhoillislestadiolaisuus on merkittävää nimenomaan tällä alueella. Jos haluamme tuoda esille jotakin tälle alueelle ominaista, sen esiintuominen on aika väistämätöntä”, Ronkainen jatkaa.

Käsikirjoittajat kertovat saaneensa suoraa palautetta yhteisön jäseniltä.

”On tullut jäätävää kritiikkiä, lämpimiä kiitoksia ja kaikkea siltä väliltä. Sarjaa on pidetty realistisena kuvana vanhoillislestadiolaisuudesta. Erityisesti sen teologista ja kulttuurista kuvausta on kehuttu”, Aakko kertoo.

Aakko ja Ronkainen kertovat olevansa henkilövetoisen draaman tekijöitä, joita kiinnostaa nimenomaan psykologinen draama. Rikossarja lajina toimii Aakon mukaan hyvänä kehikkona draaman kehittämiselle.

”Rikossarja tarjoaa hienon mahdollisuuden tutkia ihmisyyttä”, Ronkainen kiteyttää.

Saara Pasanen

Saara Pasanen

Saara on kulttuuria häpeilemättömästi suurkuluttava journalistiopiskelija ja sairaanhoitaja. Hän nauttii estetiikasta, nyansseista sekä vavahduttavasta musiikista.
Saara Pasanen

Saara Pasanen

Saara on kulttuuria häpeilemättömästi suurkuluttava journalistiopiskelija ja sairaanhoitaja. Hän nauttii estetiikasta, nyansseista sekä vavahduttavasta musiikista.

Jaa somessa

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Close Menu