Korona inspiroi Oulun salaliittoryhmiä – ”Kyseessä on mitä todennäköisimmin suuri kusetus”

Korona toi mukanaan kasvomaskit ja etätyöt, mutta myös viruksen epäilijät ja salaliittoteoreetikot. Kaupunnin toimittaja liittyi pohjoissuomalaiseen salaliittoteorioihin keskittyneeseen ryhmään selvittääkseen, mitä ryhmän sisällä oikein tapahtuu.

Teksti: Aliisa Uusitalo
Kuvat: Aliisa Uusitalo, Laura Juntunen ja Sina Sarpola

”Miksi epäilet koronapandemian aitoutta?”, kysytään ensimmäisenä Facebook-ryhmän liittymislomakkeessa. Pari kommenttia valtamedian hysteerisyydestä ja epäilykset koronarokotteen sisällöstä riittävät: ryhmään pääsee sisään kahdessakymmenessä minuutissa.

Muutamassa päivässä uutissyöte täyttyy villeistä väitteistä: vanhukset kuolevat kovaa tahtia koronarokotteisiin, globaali eliitti suunnittelee uutta maailmanjärjestystä, ja 5G uhkaa levittää terveydelle vaarallista säteilyä.

Tämän kaltainen koronaan liittyvä disinformaatio rantautui Suomeen alun perin ulkomailta, tarkemmin sanottuna Yhdysvalloista ja Ruotsista. Faktabaari -faktantarkistuspalvelun (2021) teettämän selvityksen mukaan ”Suomi ei ole disinformaation suhteen erillinen saari”. Suurin osa Suomessa leviävästä disinformaatiosta internetissä onkin lähes aina muualta kierrätettyä.

Kaupunni seurasi Pohjois-Suomen koronakriittiset -ryhmää kuukauden ajan selvittääkseen, mitä ryhmän sisällä oikein tapahtuu, keneltä ryhmä saa vaikutteita ja mikä salaliittoteorioissa ylipäätään vetää ihmisiä puoleensa. Toimittaja pysyi ryhmässä anonyymina voidakseen seurata ryhmän sisäistä keskustelua.

Kaupunnin seurannassa ollut Facebook-ryhmä perustettiin tammikuun 2021 loppupuolella nimellä Oulun koronakriittiset. Ryhmä toimi hetken aikaa Pohjois-Pohjanmaan koronakriittiset -nimellä, mutta sittemmin nimeä on jälleen muutettu. Ryhmään on kertynyt uusia jäseniä tasaisesti pitkin alkuvuotta. Kun tätä juttua kirjoitetaan, ryhmässä on 194 jäsentä.

Samat teemat toistuvat

Faktabaarin selvityksen (2021) mukaan myös Yhdysvaltain presidentinvaalien vaikutus on nähtävissä salaliittoteorioiden suosion kasvussa Suomessa.

”Viiden vuoden kuvaajasta näkee, että uusi maailmanjärjestys, QAnon ja adrenokromi ovat näkyneet hakutuloksissa myös Suomessa lähes koko tuon ajan, mutta niihin liittyvät haut lisääntyivät selvästi syksyllä 2020”, Faktabaarin selvityksessä kerrotaan.

Pohjois-Suomen koronakriittiset ei ole tämän suhteen poikkeus. Ulkomaisista vaikutteista etenkin Qanonin ja Donald Trumpin vaikutus näkyy ryhmän sisällä. Materiaalia jaetaan usein Trump ja Qanon-myönteisiltä verkkosivuilta tai Yhdysvaltojen republikaanisilta somevaikuttajilta. Osa disinformaatiosta jaetaan someryhmään suorina linkkeinä ja osa käännetään suomeksi. Joskus teksteistä siteerataan vain tiettyjä valikoituja osia, jolloin alkuperäinen konteksti putoaa helposti kyydistä.

Ulkomaisten käännössivujen lisäksi ryhmässä suosittuja lähteitä ovat MV-lehti ja erilaiset blogi- ja YouTube-persoonat, kuten Jukka Davidsson ja Christoffer Weiss. Myös amerikkalainen, kristillisiä ohjelmia välittävä Christian Broadcasting network sekä konservatiivinen YouTuben korvike TokenTube nousevat ryhmässä usein esiin.

Koronasalaliittoteorioiden maailmasta on helppo siirtyä nationalistisempiin someryhmiin, joita ryhmään linkitetään jatkuvasti. Esimerkiksi Me Kansa -kansanliike, joka pyrkii luomaan itsenäisen ja riippumattoman Suomen kansallisvaltion, vaikuttaa olevan koronakriittisten joukossa suosittu. Näissä sosiaalisen median ryhmissä näyttäisi olevan myös monia samoja käyttäjiä.

Salaliittoryhmien keskusteluissa toistuvat samat teemat päivästä toiseen: Sanna Marin, suojamaskit ja uusi maailmanjärjestys. Näin on myös Oulussa perustetussa paikallisryhmässä. Ajatukset yksilönvapaudesta sekoittuvat pandemian kokonaan kieltävien ja muiden virheellistä tietoa sisältävien julkaisujen kanssa.

Ryhmän jäsenten ikä- ja sukupuolijakauma on tasaista, ja ammattikunnista on mukana paljon terveyden- ja hyvinvointialan osaajia. Vaihtoehtoinen tiede ja spiritualismi kukoistavat jäsenten keskuudessa. Poliittisten julkaisujen sekaan valuu esittelyjä luontaistuotteiden jälleenmyynnistä ja erilaisista Consciousness- ja Mindfulness-koulutuksista. 

Ryhmän jäsenet vaikuttavat olevan laajalti politiikasta kiinnostuneita. Monet heistä julkaisevat omissa profiileissaan mielipiteitään poliittisista päättäjistä kertoviin artikkeleihin ja ilmaisevat pettymystään Suomessa vallitsevaan poliittiseen päätöksentekoon.

Päättäjät koetaan koronakriittisten joukossa lähes aina korruptoituneiksi. Lääketeollisuus ja globaali eliitti herättävät ryhmässä epäilystä ja huolta, usein ilman konkreettisia tai tieteeseen pohjaavia todisteita.

Kaikkia salaliittoteoreetikoita vaikuttaisi yhdistävän yksi asia: pelko ja epävarmuus yhteiskunnan virallisten lähteiden luotettavuudesta.

“Mikä sai sinut tajuamaan, että kyseessä on mitä todennäköisemmin suuri kusetus?”

“Uusi maailmanjärjestys survotaan ja ihmiset yritetään saada orjuutetuiksi!”

“Nykyajan hihamerkit ovat rokotepassi. Tarkemmin ottaen ilman hihamerkkiä olet uhka globaalille rikollismafialle, kyseenalaistat heidän medioiden pakkosyötöllä pakottamaa ‘virallista totuutta’.”

“Me tarvitaan uudet päättäjät, jotka ei ole ‘the Great Reset’ globalisteja.”

Lainauksia koronakriittiset-ryhmässä julkaistuista kommenteista

Tiede luetaan eliittiin kuuluvaksi

Oulun yliopiston Informaatiotutkimuksen professori ja tiedeviestinnän maisteriohjelman vetäjä Erkki Karvosen mukaan tällainen epäluottamus on tyypillistä salaliittoteorioihin uskovien ihmisten piirissä.

”Sitä vastoin ”kansaan” luotetaan ja tavallisten ihmisten kertomukset otetaan vakavasti. Tiede luetaan populismissa valitettavasti usein eliittiin kuuluvaksi ja siten korruptoituneeksi”, hän selittää.

Karvosen mukaan rokote- ja koronasalaliittoteorioista puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, etteivät netissä pyörivät ryhmät edusta suurinta osaa suomalaisista.

”Todellisuudessa kyseessä vain pieni äänekäs vähemmistö. Suomessa suhtautuminen tieteeseen ei ole politisoitunut siten kuin esimerkiksi USA:ssa, jossa republikaanien kannattajien joukossa on paljon tiedevastaisia ja uskonnollisia ihmisiä,” hän sanoo.

Vaikka kyseessä on marginaali-ilmiö, salaliittoteoriat ovat nähtävissä myös oululaisessa katukuvassa. Kevään aikana koronakriittisen yhteisön jäsenet järjestivät useita mielenosoituksia Rotuaarilla. Viimeisin mielenosoitus pidettiin 20.3.

Tällaisia koronapandemian kyseenalaistavia esitteitä on jätetty Oulussa myös postilaatikoihin.

Rokotevastaisuutta ja televankelismia

Toinen Oulun kaduilla vaikuttava rokote- ja maskivastainen ryhmä on kansainväliseen Loveworld-seurakuntaverkostoon kuuluva Rapsodia. Liikkeen taustat ovat hämärät, mutta koko liike kulminoituu sen johtohahmon, nigerialaisen Pastori Chrisin, saarnauksien ympärille.

Rapsodia levittää Pastori Chrisin saarnauksia sen Influencers- sekä REON Networkien kautta, joiden avulla liike värvää vapaaehtoisia Rapsodian sanansaattajia ympäri maailmaa. Liikkeen sanoman levitys tapahtuu lähinnä vapaaehtoistyönä internetissä. Keskeiseen sanomaan kuuluvat Pastori Chrisin saarnojen lisäksi vahvasti myös koronadenialismi, rokotevastaisuus sekä globalismin pelko.

Rapsodialla on yhteyksiä myös suomalaiseen yhteiskristilliseen televisiokanava TV7:aan, joka on antanut sivustolle luvan käyttää yhtä netti-tv-kanavistaan. Ylen mukaan TV7 on myöhemmin ilmoittanut, ettei allekirjoita Rapsodian mainostamaa rokotevastaisuutta.

Rapsodia on toiminut Suomessa ainakin vuodesta 2020 lähtien, jolloin järjestön suomenkieliset verkkosivut julkaistiin. Rapsodia Suomi -sivun ylläpitäjänä toimii oululainen Jussi-Pekka Samuel Saarela, joka esiintyy netissä ilman sukunimeään. Saarela on entinen Diili-kilpailija, joka on tuomittu vuonna 2014 petoksesta Sparecom-yhtiönsä toiminnasta Oulun käräjäoikeudessa.

Oulussa Rapsodian toimintaa ja rokotevastaisuutta mainostavia flyereitä alkoi ilmestyä Valkean ja keskustan alueelle viime vuoden loppupuolella. Liikkeen sanoma kiertää julkisten tilojen lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan koronakriittiset -ryhmässä, johon Rapsodian julkaisemia käännösvideoita linkitetään tiheään tahtiin.

Rapsodian julkisille paikoille levitetyissä esitteissä tyypillistä on pelon lietsonta koronarokotteen sisällöstä ja vetoaminen ihmisten individualismiin.

Oulun yliopiston viestinnän professori Karvosen mukaan uskonnollisuus on vahvasti kytköksissä salaliittoteorioihin ja rokotusvastaisuuteen – erityisesti Yhdysvalloissa. 

”Suomeen nämä opit tulevat usein netin kautta suoraan tai Ruotsin kautta”, hän kertoo.

Karvosen mukaan Suomen uskonnollisissa piireissä salaliittoteoriat näkyvät kuitenkin Yhdysvaltoja vähemmän. USA:ssa salaliittoteoriat näkyvät lähinnä fundamentalistikristittyjen keskuudessa, jossa on tavanomaista, että esimerkiksi evoluutiota pidetään harhaoppina. Suomessa taas on hyvin vähän kristittyjä, jotka kieltäisivät evoluution todenperäisyyden. 

Oulun Valkeasta löytynyt Rapsodian käyntikortti.

Vaikka salaliittoteoreetikoiden keskuudessa rokotteita kohtaan ollaan usein epäluuloisia, Karvosen mukaan valtakunnan tasolla luottamus rokotteisiin on kuitenkin kasvamassa.

”Esimerkiksi kausi-influenssarokotteet loppuivat kesken, kun kysyntää oli paljon normaalia enemmän”, hän kertoo.

Myös HS:n helmikuussa teettämän gallupin mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa koronarokotteen ottamista. Yksi neljäsosa vastaajista ei joko aikonut ottaa rokotetta tai osannut sanoa asiaan kantaansa.

Rokotteen suhteen epäröivissä on henkilöitä, jotka Karvosen mukaan perustellusti kyselevät esimerkiksi siitä, minkälaisia mahdollisia sivuvaikutuksia rokotteilla voi olla. Heidän luottamustaan voisi Karvosen mukaan lisätä avoimuudella tieteen varmistusprosesseista ja erilaisilla tietoiskuilla.

”Sitten on ideologisesti rokotusvastaisia, jotka voisivat kuulua tuohon 3 prosentin vähemmistöön suomalaisista. Heidän kantoihinsa ei voitane viestinnällä vaikuttaa, sillä uskonvarmuus on suuri.”

“Kuulin tästä rokotteesta sanan eutanasiapiikki.”

“Lääketeollisuuden pimeä puoli.”


Lainauksia koronakriittiset-ryhmässä julkaistuista kommenteista

”Tämä on vaarallista”

Salaliittoteorioiden näkyvyydestä huolimatta disinformaatiotilanne Suomessa näyttää tällä hetkellä Faktabaarin selvityksen mukaan maltilliselta.

Niin sanotut hyvän mielen uutiset keräävät edelleen eniten reaktioita Suomen Facebook-julkaisuista. Faktabaarin selvityksen mukaan suosituimmat julkaisut liittyvät ”luontoon, eläimiin, säähän, perhetapahtumiin tai hyvän tekemiseen”.

Pitääkö salaliittoteorioiden yleistymisestä siis olla huolissaan?

Viestinnän professori Erkki Karvonen toteaa, että vaikka salaliittoteorioihin uskoo vain pieni osa väestöstä, pitäisi ilmiö silti ottaa vakavasti. 

“Se kertoo epäluottamuksesta ja epäluuloisuudesta demokraattista järjestelmää ja tiedettä kohtaan. Tiede edustaa kuitenkin parhaiten varmistettua tietoa, ja se myös korjaa virheensä. Jossain autoritaarisen hallinnon maissa epäluottamus hallintoa kohtaan on perustellumpaa”, Karvonen kertoo. 

Hänen mukaansa haitallisinta disinformaation leviämisessä on se, kun lopulta mihinkään tieteelliseen informaatioon ei luoteta, ja salaliittoteoreetikot ajautuvat omaan reaalimaailmaa kieltävään todellisuuteensa.

”Tämä on vaarallista. Tiede on kuitenkin se kaikuluotain, joka antaa todenmukaiset lukemat veden syvyydestä, jolloin laivaa voidaan järkevästi ohjata”, Karvonen sanoo.

Mikä salaliittoteorioissa sitten vetää ihmisiä puoleensa?

Salaliittoteoriat voivat Karvosen mukaan tukea ihmisen ylemmyyden tunnetta. Ajatellaan, että muut ihmiset ovat hölmöjä uskoessaan kaiken, mitä herrat heille näyttämöllä esittävät, ja vain minä tiedän sen, mitä muut eivät tiedä. 

Hänen mukaansa salaliittoteoriat myös luovat mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden tunnetta maailmassa, joka perustuu hallitsemattomasti sattumuksiin. 

“Sen sijaan, että ihmiset tunnistaisivat maailman sietämättömän monimutkaisuuden ja kehityksen epävarmuuden, antavat salaliittoteoriat luottoa siitä, että oikeasti jotkin kulisseissa piilevät pahikset ovat kaiken takana.”

Aliisa Uusitalo

Aliisa Uusitalo

Aliisa on toisen vuoden journalisti-opiskelija, jonka sammumaton uteliaisuus johtaa usein pitkään valvottuihin öihin Googlen syväsukellusten parissa.
Aliisa Uusitalo

Aliisa Uusitalo

Aliisa on toisen vuoden journalisti-opiskelija, jonka sammumaton uteliaisuus johtaa usein pitkään valvottuihin öihin Googlen syväsukellusten parissa.

Jaa somessa

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Close Menu