Opiskelijoiden hyvinvointi on herättänyt keskustelua koronavuoden aikana. Ratkaisuja lisääntyneisiin ongelmiin on etsitty esimerkiksi vertaistukitoiminnasta. Samaan aikaan opiskelija Minna Laamanen on joutunut pettymään YTHS:n mielenterveyspalveluihin useita kertoja pitkin kevättä.
Teksti: Aliisa Uusitalo
Kuvat: Aliisa Uusitalo ja Sina Sarpola
Helsingin yliopiston viime vuoden huhtikuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan melkein puolet opiskelijoista kertoi kokevansa uupumusta.
Joulukuussa tilanne heikkeni entisestään. Ylen mukaan jopa 60 prosenttia Helsingin yliopisto-opiskelijoista raportoi olevansa joko täysin uupunut tai vaarassa uupua. Luvut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti koronavuoden aikana.
Huolestuttavasta tilanteesta kertoo myös maaliskuussa yli 200 opiskelijajärjestön jättämä kannanotto hallitukselle. Kannanotossa järjestöt vaativat hallitukselta toimia opiskelijoiden laskevan hyvinvoinnin parantamiseksi. Oulussa kannanoton allekirjoitti 26 eri ainejärjestöä.
Toistuvia peruutuksia
Oulussa mielenterveyspalveluita kalvavat ruuhkat ja aikojen peruuntumiset. Sama toistuu myös opiskelijaterveydenhuollon puolella.
Oulun ammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Minna Laamanen on joutunut pettymään YTHS:n mielenterveyspalveluihin useita kertoja pitkin kevättä. Laamasen mielestä palvelut eivät ole vastanneet terveydenhoitosäätiön odotettua tasoa.
YTHS:n palvelut tulivat ammattikorkeakoululaisten käyttöön alkuvuodesta. Ruuhkaantumisen vuoksi ajanvarauksen chat-palvelu poistettiin käytöstä melkein heti. Uudistus toi korkeakouluopiskelijoille mukanaan myös uuden terveydenhoitomaksun.
Alkuruuhkan laannuttua Laamanen sai ensimmäisen käyntinsä kuukauden päähän. Laamanen ehti tavata hoitajan kanssa helmikuun aikana muutaman kerran. Sitten hoitaja jäi yllättäen sairaslomalle. Tuleva aika peruttiin ja Laamanen putosi tyhjän päälle.
”En edes muista, kuinka kauan jouduin vellomaan sellaisessa tyhjässä tilassa, ilman minkäänlaista kontaktia hoitohenkilökuntaan. Lopulta uusi hoitaja soitti ja kertoi, että uusi aika olisi varattavissa”, Laamanen kertoo.
Myös uusi hoitaja esitti tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan. Laamasen mukaan hoitajaa huoletti YTHS:n ohjeistus, jonka mukaan tunnin tapaamisten aikana potilaiden kanssa saisi puhua korkeintaan 45 minuuttia.
”Hän sanoi, että tätä sääntöä rikkomalla hän ikään kuin testaa, tulisiko potkuja”, Laamanen sanoo.
Valitettavasti ymmärtäväinen hoitaja päätyi pian uusiin työtehtäviin. Sitä ennen hän ehti varata Laamaselle uuden ajan kesäkuulle, jotta Laamanen ei jäisi yksin kuten edellisellä kerralla.
Aika kuitenkin peruttiin noin viikon kuluttua sen varaamisesta.
Tarkkaa syytä perumiselle ei YTHS:n puolelta annettu. Ruudulle kilahtaneessa tekstiviestissä ilmoitettiin vain, että uusi viesti saapuu myöhemmin, jonka jälkeen seuraavan ajan voisi varata.
Minna Laamanen kaipaisi YTHS:n palveluihin pikaisesti parannuksia.
Kuusi kuukautta, useita hoitajia
Jatkuvista aikojen perumisista ja muutoksista johtuen Laamasen pitäisi tavata seuraavaksi jo kolmas uusi psykiatrinen hoitaja vuoden sisällä.
”Olin edellisen peruutuksen jälkeen muutaman kuukauden semmoisessa tilanteessa, jossa olisin oikeasti tarvinnut keskusteluapua. Mutta apua ei koskaan tullut, koska ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi hoitajia”, hän toteaa.
”Ja kun viimein sain uuden hoitajan edellisen tilalle, ehdimme tavata ehkä kolmesti ennen kuin hänkin siirtyi uusiin työtehtäviin.”
Laamasen kokemuksen mukaan hoitajien tiheä vaihtuminen on vaikeuttanut hänen hoitonsa etenemistä. Ongelmien käsittelyn sijaan suurin osa ajasta kuluu oman tilanteen selittämiseen kerta toisensa jälkeen uudelle ihmiselle.
Myös aikojen peruminen on heikentänyt Laamasen luottoa terveydenhoitojärjestelmään. Uutta aikaa hän ei enää halua varata siinä pelossa, että se perutaan taas.
”Mulla on koko ajan ollut sellainen tunne, että koska palvelusta on pakko maksaa, niin sitä pitää myös käyttää. Alan olla jo kyllästynyt tähän, että YTHS ei toimi sillä tavalla, kun on luvattu ja hehkutettu.”
Kalevan mukaan YTHS:n ruuhkaantumisen syinä ovat olleet etäopiskelu sekä psykiatristen sairaan- ja terveydenhoitajien vaje.
Henkilövajeeseen on kevään jälkeen yritetty puuttua esimerkiksi ostamalla yksityisen terveydenhoidon palveluita. Oulussa tehtävien täyttämisessä on kuitenkin ollut ongelmia.
Myös vaihto-opiskelijoilla on vaikeuksia
Suomessa asuvien vaihto-opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti vaikeudet solmia ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Expat Insider (2020) -tutkimus ulkomaalaisten viihtyvyydestä kertoo, että yli puolet Suomessa elävistä korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista työnhakijoista pitää ystävyyssuhteiden solmimista Suomessa hankalana.
Lisäksi mielenterveyspalvelujen tavoittaminen voi olla vaihto-opiskelijoille hankalaa. Vaihto-opiskelijat eivät kuulu YTHS:n opiskeluterveydenhuollon piiriin muiden opiskelijoiden tavoin.
Unkarista kotoisin olevan Barnabás Csiszárin mielestä vaihdon alussa vaikeinta oli sopeutua yksinoloon. Csiszár opiskeli Oulun yliopistolla maantiedettä vuoden ajan.
”Tullessani olin ohjelmani ainoa vaihto-oppilas, jonka takia minun oli ensin vaikea löytää ystäviä. Varsinkin, koska korona-aikana ei ollut tapahtumia. Vaikeinta minulla oli kuitenkin marraskuussa. Silloin minulla ei ollut mitään sosiaalista kanssakäymistä”, hän kertoo.
Vaihdon puolivälissä Csiszár löysi nopeasti oman seuransa.
”Jos en olisi ekstrovertti persoonallisuus, niin luulen, että minulla olisi ollut vaikeampaa.”
Csiszárin mielestä lisättyjen tapahtumien kautta vaihto-opiskelijoiden olisi helpompi tutustua uusiin ihmisiin. Vaihto-opiskelijoilla ei tällä hetkellä ole Csiszárin mukaan tarpeeksi mahdollisuuksia tavata toisiaan oman tiedekuntansa ulkopuolelta.
”Itse tiesin vain, että oli muitakin vaihto-opiskelijoita eri tiedekunnissa, mutta en oikeastaan koskaan saanut tavata heitä”, Csiszár sanoo.
”En saanut vaihdossa sitä perinteistä Erasmus-kokemusta, jossa on paljon uusia ihmisiä ja juhlimista. Vaihto oli kuitenkin lopulta paljon parempi vaihtoehto, kuin kotona oleminen”, hän miettii.
Kaiken kaikkiaan Barnabás Csiszár on vaihtoonsa tyytyväinen.
Vertaistukea psykologien sijasta
Ratkaisuksi opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin ongelmiin oppilaitokset ympäri Suomen tarjoavat nyt opiskelijoille vertaistukitoimintaa. Ylen mukaan vertaistukeen on turvauduttu sekä opiskelijoiden omista toiveista että kustannussyistä.
Psykologien tai muun ammattiavun saatavuutta on lisätty vähemmän. Yhtenä poikkeuksena on Itä-Suomen yliopisto, joka on palkannut muun muassa yhden ylimääräisen opintopsykologin.
Myös Oulussa on aloitettu toimintaa vertaistuen lisäämiseksi. Hyvinvointituutori-hanke aloitettiin toukokuussa Oulun yliopiston Moodle-alustalla. Hankkeen järjestää Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY. Oulun ammattikorkeakoululla on hyvinvoinnin kehittämiseen oma erillinen hankkeensa.
Toimintaan koulutetaan syksyyn mennessä noin 40–50 uutta hyvinvointituutoria, jotka ovat mukana erilaisten harrastus- ja tapahtumatoiminnan järjestämisessä. Hanke on saanut 95 000 euron avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Hankekoordinaattori Timi Kärki kertoo, että valtaosa tuista menee palkkauksiin. Hyvinvointituutori-ohjelman kautta mahdollistetaan myös erilaisia välihankintoja, ilmaisia tapahtumia sekä avustuksia harrastuksiin.
”Erityisesti korona-aikana aloittaneilla opiskelijoilla on ollut hankala löytää vertaistukea. Haluamme tukea niitä henkilöitä, jotka eivät ole vielä löytäneet sitä niin sanottua omaa porukkaansa korkeakouluelämästä”, Kärki sanoo.
Hyvinvointituutorointia on saatavilla myös englanniksi, mikä helpottaa vaihto-opiskelijoiden osallistumista toimintaan.
Sini Ollilan mielestä hyvinvointituutorointi auttaa opiskelijoita löytämään itselleen mielekästä tekemistä.
”Matalan kynnyksen toimintaa”
Yliopistolla maantiedettä opiskeleva Sini Ollila on yksi hankkeeseen osallistuneista uusista liikuntatuutoreista.
”Olen itse kokeillut monia harrastuksia Oulussa, mistä hoksasin, että tällaisista kokeiluista voisi olla myös muille hyötyä. Liikuntatuutorointi siltä kannalta siis osui ja upposi”, hän kertoo.
Ollila on aloittanut esimerkiksi lenkkeilyryhmän muiden liikuntatuutorien kanssa. Kärjen mukaan myös esimerkiksi drag-iltojen ja kulttuuritapahtumien järjestäminen ovat kiinnostaneet tuutoreita.
Tulevaisuudessa Ollila haluaisi myös viedä opiskelijoita kokeilemaan muun muassa ratsastusta, talviuintia ja meditaatiota.
”Tämä on todella matalan kynnyksen toimintaa. Osallistuessa ei tarvitse sitoutua mihinkään, vaan pääsee kokeilemaan, jos ei muuten uskaltaisi lähteä”, hän rohkaisee.
Opiskelija Minna Laamanen kaipaisi kuitenkin tuutortoiminnan ohella kestäviä ratkaisuja myös YTHS:n palveluihin. Tällä hetkellä YTHS saa Oulussa valtionavustusta 75 000 euron edestä vain matalan kynnyksen palveluihin, kuten chat- ja depressiokoulutoimintaan.
”Toivoisin, että yritettäisiin ensin korjata YTHS:n virheitä ennen kuin lähdetään kehittämään muita ratkaisuja”, Laamanen sanoo.
Laamasen mielestä YTHS:n palveluiden kehittäminen olisi tärkeää ammattiapua kaipaaville opiskelijoille. Harrastustoiminta ja tapahtumat eivät esimerkiksi auta henkilöitä, joiden kynnys kotoa lähtöön on jo valmiiksi korkea tai joilla on yksinäisyyden lisäksi muita ongelmia.
”Toki uskon, että hyvinvointituutorointi on hyvä ratkaisu heille, jotka ovat muuttaneet Ouluun muualta tai ovat muuten yksinäisiä. Minulle toiminnasta ei kuitenkaan ole apua”, hän toteaa.
Mielenterveyspalveluita kaipaavalle opiskelijalle, kuten Laamaselle, nykyinen tilanne on turhauttava.
”Kaikki kiertää lopulta siihen, että YTHS:n palveluista on pakko maksaa, mutta ne eivät kuitenkaan toimi kunnolla. Ja se on aika paskaa.”
Juttua muokattu 22.7.2021 kello 15:30: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että opiskelijoiden hyvinvointia koskevan kannanoton olisi kirjoittanut Oulussa vain 6 ainejärjestöä. Korjattu juttuun, että kannanoton allekirjoitti 26 ainejärjestöä.
Juttua muokattu 26.7.2021 kello 17:28: Lisätty juttuun, että hyvinvointituutori-hanke on Oulun ylioppilaskunta OYY:n järjestämä.
