10 kysymystä: Hanna Manninen

Tuore galleristi Hanna Manninen asui vuosia ulkomailla ja palasi Ouluun, koska kaipasi lähemmäs luontoa.

Teksti Laura Tauriainen
Kuvat Miira Peltomaa

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Hanna Manninen, uusi galleristi Galleria kajastessa Kajaaninkadulla ja Manninen Art, Branding & Designin toimitusjohtaja.”

2. Miten sinusta tuli galleristi? 

”Aivan yllättäen! Taide on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen käynyt kuvaamataitopainotteisen koulutuksen ja ajattelin, että kirjoitusten jälkeen minusta tulee suuri taiteilija. Päädyin kuitenkin opiskelemaan yleispätevän kaupallisen koulutuksen ja työskentelin kaksikymmentä vuotta markkinoinnin ja viestinnän parissa Suomessa ja ulkomailla.
Viime keväänä päätimme siskoni Outin kanssa perustaa yrityksen. Vähän aikaa sen jälkeen Anna-Maija Kajaste lähestyi ajatuksella yhteistyöstä. Puoli vuotta myöhemmin ollaan tässä ja olen galleristi.

Pidämme Gallerian nimen Kajasteena ainakin alkuun ja jatkamme Anna-Maijan luomalla nykytaiteen linjalla. Manninen Art, Branding & Design vastaa gallerian toiminnasta. Näyttelytoiminnan lisäksi haluamme hyödyntää galleriatilaa muuhun toimintaan. Näyttelyt kestävät yleensä kolme viikkoa ja galleria on auki keskiviikosta sunnuntaihin. Muuna aikana tämä voi toimia inspiroivana tilana esimerkiksi asiakastilaisuuksiin, seminaareihin, koulutustilaisuuksiin tai vaikka synttäreihin.”

3. Miten markkinointiviestintä ja taide sopivat yhteen?

”Oikein hyvin! Näyttelytoiminnassa on paljon markkinointia. Olen järjestänyt markkinointiviestinnän tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja vastannut Euroopan laajuisista sekä globaaleista kampanjoista, joissa on paljon yksityiskohtia huolehdittavana. Tässä toiminnassa pystyn hyödyntämään näitä taitoja.

Ulkomailla työskentelyn ansiosta ajattelen isommin, uskallan kokeilla eri juttuja, yhdistellä vaikka eri taiteenlajeja ja miettiä, miten taiteesta ja kulttuurista tehdään bisnestä. Minusta taiteen tulisi olla kaikille helposti lähestyttävää, eikä tarkoitettu vain tietylle ryhmälle tai instituutiolle. Kuka tahansa voi tulla tänne, myös koirat ovat tervetulleita!”

4. Teet työtä sisaresi kanssa. Mitkä ovat perheyrityksen hyvät ja huonot puolet?

”Outi on mukana sivutoimisesti, ja hän työskentelee OSAO:lla visuaalisen markkinoinnin lehtorina. Hyvää tässä on se, että tuntee toisen ja tietää miten toinen toimii. Tunnemmehan toisemme jo yli 40 vuoden ajalta. Meillä on samanlaiset näkemykset elämässä ja sama tyyli tehdä töitä.

Ulkopuolisen voi olla vaikea päästä perheyrityksessä sisään, ja toki tässä myös rajat hämärtyvät ja vapaa-aikanakin tulee juteltua työasioista ja tehtyä töitä. Näen perheyrityksen kuitenkin positiivisena asiana. Olemme edelleen puheväleissä!”

5. Olet asunut Iso-Britanniassa. Mitä teit siellä?

”Opiskelin kaupallista alaa ja markkinointia Coventryssä neljä vuotta. Myöhemmin työskentelin Microsoftin viestintätoimistossa. Sen jälkeen olin töissä toisessa lontoolaisessa viestintätoimistossa, missä vastasin mm. Mobile World Congressin mediasuhteista kolme vuotta. Reissasin Euroopassa, Aasiassa ja Jenkeissä työni puolesta useamman vuoden. Barcelona tuli työn kautta tutuksi ja se on lempikaupunkini. Olen käynyt siellä kolmetoista kertaa.


6. Miksi päätit palata Ouluun?

”Aluksi muutin Lontoosta Helsinkiin, koska Oulu tuntui aivan liian pieneltä. Vuosien varrella Helsingissä rupesi kuitenkin häiritsemään se, että kesällä iltaisin on pimeää. Minusta tuli nelikymppisenä kainuulainen metsänomistaja ja Oulussa asuvat vanhempani ikääntyvät, joten kun tuli mahdollisuus palata tänne, niin ajattelin että miksei.

Kesällä Oulussa on ihanan valoisaa. Tarvitsen valoa, että jaksan talven yli. Täällä asuminen on edullisempaa ja arki helpompaa. Minulle Oulu on aina ollut kansainvälinen. Jo 1600-luvulla täältä uskallettiin lähteä tekemään bisnestä ulkomaille. Täällä on viriili kulttuurielämä, musiikkia, taidetta ja kansainvälisyyttä. Rakastan hullunkurista oululaista meininkiä.”

7. Millä tavalla kainuulaiset juuret näkyvät sinussa?

”Olen viettänyt lapsuuteni kesät Yli-Näljängässä Kokon tilalla, ja juuret Kainuuseen ovat vahvat. Meidän perheessämme kainuulaisuus näkyy paljon. Vitsailemme, että olemme kainuulaisia latinoita, koska puhumme paljon, välillä toistemme päälle, ja kädet heiluvat. En allekirjoita sitä, että Suomessa pärjää ilman small talkia. Päinvastoin! Minusta kainuulaiset ovat uteliaita ja koska naapurit saattavat olla usean kilometrin päässä, heitä aina jututetaan, kun nähdään.

Omistan Kainuussa metsää, joten minun oli opeteltava uusi taito. Minulle luonto ja luonnonläheisyys ovat tärkeitä. Samoilemme koirani kanssa paljon luonnossa. Se on minun aamujoogani. Se rauhoittaa ja herättää uuteen päivään.”

8. Minkälainen taideskene Oulussa on?

”Tuoreena galleristina sanon, että minusta täällä on aktiivinen taideskene. Neliö-Galleriassakin on uusi galleristi. Minusta täällä on hyvä näyttelyelämä ja mukavaa, että uuttakin verta mahtuu mukaan. Taidemuseolla on ollut upeita näyttelyitä, kuten Moderni Nainen ja Anni Rapinojan Luonnollisesti. Täällä on hyvin tilaa myös yksityiselle galleristille.
Oulussa on paljon taiteilijoita ja me haluamme Galleria Kajasteessa tuoda esiin jo alalla meritoituneita taiteilijoita, mutta myös uusia tekijöitä. Näyttely voi olla ponnahduslauta, joka auttaa pääsemään eteen päin ja avaa ovia.”

9. Millaisena haluaisit nähdä Oulun kymmenen vuoden päästä?

”Kun kymmenen vuotta sitten muutin Helsinkiin, ostin ensimmäiseksi polkupyörän koska se oli oululaiselle luontainen tapa liikkua, mutta ei sillä siellä pystynyt silloin kunnolla pyöräilemään autoliikenteen seassa. Haluaisin nähdä, että Oulu kehittää keskustaa niin, että olisi normaalia, että osa kaduista on pyöräilykatuja ja autoilijat ja jalankulkijat ymmärtäisivät, miten niillä käyttäydytään.

Haluaisin, että kansainväliset festivaalit, kuten esimerkiksi Lumo Light Festival, Ilmakitaran MM-kisat ja Oulun Musiikkijuhlat jatkuisivat. Haluaisin, että Rotuaari ei olisi niin kuollut, vaan kiviljalkaliikkeet kukoistaisivat ja ihmisillä olisi vaihtoehtoja käydä kaupoilla. Haluan kannattaa enemmän paikallisia kauppiaita ja yrittäjiä. Haluaisin myös, ettei Heinäpää pysyisi väljästi rakennettuna eikä se olisi rakennettu täyteen tornitaloja.”

10. Mitä asioita teet ilmastonmuutoksen ja samalla Oulun tulevaisuuden eteen?

”Kasvatan metsää. Pyrimme tekemään sitä mahdollisimman luontoystävällisesti. Meillä on sen suhteen pitkäjänteiset toiveet ja toimintaperiaatteet.
Käytämme galleriassa vihreää virtaa, käyntikorttimme on 100% puuvillaa, ja tehty T-paitojen ylijäämäkankaista. Ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi lämpimissä syksyissä, ja haluan tehdä osani sen hidastamiseksi. Omanlainen ilmastoteko on sekin, että keskustassa ja kävelymatkan päässä ihmisillä on aktiviteetteja ja tekemistä.”

Jaa somessa

Saatat pitää myös

Close Menu