Matkailualaa opiskeleva Iina Lilleberg on rakentanut elämänsä Amsterdamiin. Opintojensa ohessa hän auttaa Hollantiin muuttavia suomalaisia sopeutumaan uuteen asuinmaahan.

Teksti ja kuva Anu Haapala

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Iina Lilleberg. Olen 24-vuotias ja alun perin kotoisin Oulusta. Opiskelen matkailualaa Hotel School The Haguessa, ja opintoni ovat loppuvaiheessa. Asun Etelä-Amsterdamissa opiskelijakompleksissa.”

2. Miten päädyit Amsterdamiin?

”Lukion jälkeen en päässyt Suomessa opiskelemaan ja halusin ulkomaille. Keksin, että voisin lähteä au pairiksi Hollantiin. Huomasin, että maahan voisi jäädä myös opiskelemaan, ja au pair -vuoden aikana päätin hakea koulupaikkaa. Ajattelin, että kannattaa katsoa myös se kortti.”

3. Olet perustanut Hollannissa asuville suomalaisille Facebook-ryhmiä ja järjestät suomalaisopiskelijoille illanviettoja. Miksi?

”Suomalaisuus on minulle tosi tärkeää. Aina, kun olen asunut ulkomailla, minulla on ollut muita suomalaisia tukiverkostona. Yhteinen kieli ja se, että on ylipäänsä lähdetty ulkomaille, yhdistää ihmisiä.”

4. Millaiset asiat Hollantiin muuttavia suomalaisia eniten askarruttavat?

”Esimerkiksi sosiaaliturva askarruttaa monia. Järjestelmä ei ole niin yksiselitteinen kuin Suomessa.

Amsterdamissa iso juttu on se, että läheltä keskustaa on vaikea saada asuntoa ja hinnat ovat korkeita. Monet suomalaiset ovat tottuneet asumaan yksiöissä, mutta täällä asutaan lähes aina kämppisten kanssa. Taloja ei ole edes rakennettu sillä tavalla, että niissä olisi pieniä asuntoja.

Suomalaiset osaavat pyöräillä, joten se ei ole iso ongelma, mutta toki täällä pitää oppia vähän erilaiseen pyöräilykulttuuriin ainakin Ouluun verrattuna. Amsterdamissa joutuu tottumaan myös turistien määrään.”

5. Puhut sujuvasti hollantia. Miten aikuinen oppii vieraan kielen?

”Minulle hollanti oli aika helppo kieli oppia, koska olin ollut Saksassa vaihdossa ja osasin hyvin saksaa.

Kieltä oppiakseen pitää olla ympäristössä, jossa sitä kuulee tahattomasti. Jossain vaiheessa pitää alkaa käyttää kieltä: ensin yksinkertaisissa, myöhemmin vähän monimutkaisemmissa tilanteissa. Kielikurssit auttavat ymmärtämään, miten kieli ja kielioppi toimivat.

Oma motivaatio on tärkeää. Ei pidä ajatella, että kaikkihan täällä puhuvat englantia. Monilla suomalaisilla ongelmana on ehkä se, että kun ei osaa kieltä täydellisesti, pelkää virheitä.

Juuri sitä ei saa tehdä, vaan pitää olla rohkea.”

6. Mikä auttaa maahanmuuttajaa sopeutumaan uuteen asuinmaahan?

”Kannattaa olla avoin uuden maan kulttuurille eikä suhtautua uusiin asioihin kielteisesti. Kannattaa tutustua kulttuuriin vaikkapa käymällä paikallisten suosimissa paikoissa ja maistelemalla paikallisia ruokia.

Kun oppii kieltä, myös kulttuuri alkaa avautua. Esimerkiksi hollannissa on sanoja, joita on vaikea kääntää suomeen ja joilla voi olla kymmenen eri merkitystä.”

7. Mitä suomalaiset eivät tiedä Hollannista?

”Hollannissa on paljon isojen, kansainvälisten yritysten pääkonttoreita, koska täällä verotus on siihen suotuisa. Taloudellisesti Hollanti on kova vientimaa. Koko maan pinta-ala on tehokkaasti asuin- tai teollisuuskäytössä.

Moni ei varmaankaan tiedä kuninkaan päivää, joka on 27. huhtikuuta. Silloin järjestetään isoja paraateja ja kaikki pukeutuvat kuninkaallisen perheen väriin, oranssiin. Kuninkaan päivä on vähän samanlainen kuin suomalainen vappu, mutta kaksi kertaa isompi.

Suomalaiset eivät aina tiedosta, mitä Amsterdam pystyy kulttuurisesti tarjoamaan. Täällä on paljon museoita, ja turismiin ja kaupungin brändäämiseen panostetaan. Viime vuosina Amsterdamiin on esimerkiksi rakennettu paljon viiden tähden hotelleja. Amsterdam ei ole enää mikään brittituristien räkälä.

Sekä suomalaiset että hollantilaiset tykkäävät salmiakista! Täälläkin myydään salmiakkia, ja hollantilaiset usein pitävät juuri suomalaisesta salmiakista.”

8. Mitä kaipaat Oulusta?

”Kaipaan Oulusta tietysti omaa perhettä ja sitä, että on paljon tilaa ympärillä.
Ikävöin vähän myös lukioaikojen kahviloita, kuten Coffaria ja Biskettiä. Joka kerta, kun tulen käymään Oulussa, näen niissä kavereita.

Oulu on tosi ihana kesäkaupunki. On hauskaa käydä Oulujoen rannalla tai Nallikarissa tai muuten vain pyöräillä hyvällä ilmalla.

Neljä viisi kuukautta kestävää pakkastalvea en kaipaa, vaikka jouluisin onkin ihana nähdä lunta. Vesisade ja kova tuuli ovat arkipäivää Amsterdamissa, mutta lämpötila pysyy lähes aina plussalla. Ja vesisateen ennustamiseen minuuttien tarkkuudella on kehitetty oma mobiilisovellus!”

9. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

”Viiden vuoden kuluttua olen valmistunut, käyn töissä ja nautin edelleen Amsterdamista. En vielä osaa sanoa, millaista työtä teen, mutta toivon löytäneeni balanssin työelämän ja vapaa-ajan väliltä.

Olen miettinyt paljon myös Suomeen paluuta, mutta pitää ajatella realistisesti, mitkä ovat työmahdollisuudet Suomessa ja mitkä täällä. Olisi vaikea kuvitella asuvansa muualla ulkomailla, koska neljässä ja puolessa vuodessa olen rakentanut elämäni tänne.”

10. Kerro paras elämänohjeesi Kaupunnin lukijoille.

”Riskinotto usein kannattaa. Välillä on hyvä mennä pois omalta mukavuusalueelta: ei kannata jämähtää vanhaan vaan etsiä uusia mahdollisuuksia.”