Ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on luontainen pyörijä.

Teksti Laura Tauriainen
Kuva Mikko Törmänen

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Ilona Jäntti, sirkustaiteilija ja koreografi. Asun Helsingissä ja olen mukana Ilmatila-sirkusryhmässä.”

2. Esiinnyitte vastikään Valvesalissa Aino Vennan kanssa. Miten oululaiset ottivat esityksen vastaan?

”Tosi hienosti. Molemmat näytökset olivat loppuunmyytyjä. Ne, jotka käyvät usein Valveella esityksissä, näkivät nyt jotain vähän erilaista.
Salissa oli vain muutama katsomopaikka, ja tilaan oli levitetty pöytiä ja tuoleja. Meillä oli myös baari. Olen esiintynyt Valvesalissa monesti, ja tässä esityksessä rikoimme rajoja keksimällä uusia tapoja käyttää salia. Ainon lisäksi meillä oli Erik Michelsen bassossa ja Kauri Klemelän valot. Se muutti tilaa todella paljon.”

3. Onko sinulle tärkeää tuoda produktioitasi myös Ouluun?

”On ehdottomasti! Valvesali on toimiva tila ilma-akrobatialle. Tänne on helppo tulla, koska täällä on hyvä henkilökunta. Sen takia ei tarvitse stressata.
Oulussa on helppo saada lupia tilalähtöisiin teoksiin ja esityksiin julkisissa tiloissa, ja täällä esitykset on otettu hyvin vastaan. Kaikki ovat olleet hirveän innostuneita.”

4. Jos saisit vapaat kädet, millaisen esityksen tekisit Oulun ilmatilaan?

”Olisi hienoa tehdä joku iso teos, jossa olisi esiintymässä monta ilma-akrobaattia. Se tulisi kalliiksi, koska ilma-akrobaatteja ei ole paljon ja osaaminen on eriytynyttä. Sirkuskoulussa suuntaudutaan johonkin tiettyyn lajiin. Pitäisi tuoda esiintyjiä ulkomailta, jotta saisi kokoon tarpeeksi monta ilma-akrobaattia, joilla on samantyyppinen liikekieli kuin itselläni.”

5. Mikä on ollut urasi erikoisin esiintymispaikka?

”Ihan Oulussakin on ollut paikkoja vesitornista metallijätepajaan. Muualla maailmassa olen esiintynyt museoissa ja esimerkiksi Greenwichin observatoriossa.
Ehkä minun täytyy sanoa erikoisimmaksi se metallijätepiha. Siellä ei usein esitystoimintaa järjestetä. Museoihin ja gallerioihin tullaan katselemaan jotain, metallijätepihalle ehkä ei niinkään.”

6. Mistä kaivat luovuutta työhösi?

”Se menee minulla niin päin, että vain teen. Harjoittelen ja teen. Tehdessä tulee ideoita, joita voi lähteä viemään johonkin suuntaan. En yleensä lähde liikkeelle mistään viestistä, jonka haluaisin esityksen avulla välittää.

Jos jää odottelemaan inspiraatiota, se ei tule. Kun harjoittelen vaikkapa renkaalla, tulee mieleen jotain, jota voisi kokeilla jossain toisessa välineessä.

Minulla on pankissa paljon ideoita, joita ei ole käytetty. Niitä on hyvä ottaa sieltä sitten sopivassa vaiheessa käyttöön.

Tilalähtöisessä esityksessä inspiraatio otetaan tilasta, sen arkkitehtuurista tai rakennuksen käyttötarkoituksesta. Jos on tilaustyö, jossa on jo jotain valmiina, lähden ideoimaan siitä eteenpäin.”

7. Mitä sellaista ilmassa olemisessa on, mitä et saa maan kamaralla?

”Miksi lapset haluavat keinua tai kiipeillä? Mikseivät aikuiset halua? Lapsena melkein kaikki liikkuvat.

Fyysisten asioiden tekemisestä saa adrenaliinia. Pyöriminen on minulle luontaista, se tulee helposti.

Eri välineiden kanssa on kiva tehdä töitä, saada kiinni niiden ominaisuuksista. On ihan erilaista tanssia lattialla kuin roikkua renkaassa, köysissä tai kankaassa.”

8. Mikä työssäsi on kaikkein vaikeinta?

”On paljon käytännön asioita, joita ei välttämättä ehtisi hoitaa, kun pitäisi ehtiä harjoitella paljon ja suunnitella esityksiä. Taiteellinen työ on toki haastavaa, mutta niin on aikatauluttaminenkin. Unohdun helposti treenaamaan.

Työ on kovin fyysistä, ja sen jatkuminen riippuu siitä, miten kroppa ja kiinnostus kestävät. Sirkushomma on lisäksi luonnostaan kiertävää ja liikkuvaa, ja kaikki eivät jaksa reissata.”

9. Katsotko Oulua nykyään ulkopuolisen vai sisäpiiriläisen silmin?

”Muutin pois Oulusta vuonna 1999, mutta minusta ei tunnu, että katsoisin Oulua ulkopaikkakuntalaisen silmin. Kaupunki näyttää kyllä erilaiselta aina, kun tulen takaisin, mutta sitten uusiin asioihin tottuu taas.

En enää tunne Oulusta niin paljon ihmisiä kuin aiemmin, mutta kavereita ja perhettä asuu täällä edelleen. Nykyään käyn täällä enimmäkseen työn puolesta, lomailutarkoituksessa harvemmin.

Helsingissä on koti, mutta kun tänne tulee, tuntuu yhtä lailla kodilta.”

10. Kerro paras elämänohjeesi Kaupunnin lukijoille.

”Inspiraatio tulee tekemällä, ei odottamalla.”