Veeran Verstas on taidepaja oululaisille nuorille aikuisille. Ohjaajat näkevät pajatoiminnan eräänlaisena unelmien taidekouluna, joka Oulusta muuten puuttuu.

Teksti ja kuva: Laura Juntunen

Viimaisena perjantaina Veeran Verstaalla on meneillään runoklubi. Kourallinen nuoria osallistujia istuu turvavälein asetelluilla tuoleilla ja kuuntelee, kun runoilija Aura Nurmi ohjeistaa, miten lavalla toimitaan. Sitten on aika aloittaa.

Taidokkaat lausunnat seuraavat toinen toistaan. Jokaisen ohjelmanumeron jälkeen huoneessa kaikuvat raikuvat aplodit, ja maestrona toimiva Nurmi ihastelee lausujien tekstejä ja rohkeutta. Ihanaa, ihanaa! Tätä paremmin Nurmen ohjaama runouteen ja kirjoittamiseen keskittynyt työpajaviikko voisi tuskin päättyä. Aivan kuin olisimme jossain toisessa ajassa ja paikassa, jossa on vielä kulttuuritapahtumia, juhlia ja jalan alle menevää musiikkia. 

”Nämä ovat sellaisia ilon hetkiä, kun on saanut nähdä nuorten ilon, ja miten he ovat puhjenneet kirjoittamisessaan kukkaan tämän viikon aikana – voi sanoa aidosti olevansa sellaisen työn äärellä, jolla on merkitystä”, iloitsee Taru Hallikainen, Veeran Verstaalla toteutettavan Vapaata tilaa -hankkeen hankevastaava.

Veeran Verstas on taidepaja 18–29-vuotiaille työttömille, oululaisille nuorille aikuisille. Verstaalla toimii kaksi eri ryhmää, työkokeiluryhmä ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Molemmissa painotetaan taidetta, kädentaitoja ja itsetuntemuksen kehittämistä.

”Veeran Verstas sopii kaikille sellaisille, jotka ovat taiteesta ja käsillä tekemisestä kiinnostuneita sekä avoimia ja uteliaita kokeilemaan tekemisen eri muotoja”, Hallikainen tiivistää.

Paikka, jossa saa hengähtää

Kuntouttavassa työtoiminnassa on pääsääntöisesti yksi ohjaaja ja yksilölliset osallistumissuunnitelmat. Työkokeiluryhmässä on puolestaan vakituisten työntekijöiden lisäksi runsaasti vierailevia opettajia ja osallistujaryhmä, joka muodostetaan puoleksi vuodeksi kerrallaan.

”Puolivuotisessa työkokeilussa ryhmä ja yhteisöllisyys ovat merkittävässä asemassa”, Hallikainen selittää.

Työkokeiluryhmässä jokainen viikko on omanlaisensa. Esimerkiksi runoilija Aura Nurmen vierailua edelsi sirkustaiteen viikko, jota oli ohjaamassa tamperelainen taiteilija Henna Matanuska. Ohjelmassa voi olla myös esimerkiksi valokuvausta, maalausta tai radikaaleja ristipistoja – mitä tahansa.

”Idea on se, että nuori pääsee kokeilemaan monenlaisia juttuja. Siinä voi löytää uusia ilmaisutapoja, joista on aluksi ajatellut, ettei tämä varmaan ole minua varten”, Hallikainen kertoo.

Verstaalla nuoria ei edellytetä jatkuvasti miettimään, mitä he haluavat työkokeilun jälkeen tehdä.

”Monelle nuorelle tulevaisuuteen liittyy paljon painetta, jota tulee ympäristöltä, läheisiltä, yhteiskunnasta ja virastoista. Ajatus on, että Veeran Verstas on paikka, jossa nuori saa hetken hengähtää ja jättää miettimisen. Tulevaisuuden kirkastuminen on kyllä tavoitteena, mutta itsetuntemuksen lisäämisen ja tekemisen kautta.”

Veeran Verstaalla nuorille on haluttu antaa rauha olla sellaisia kuin he ovat. Tila on kaikille turvallinen ja syrjinnästä vapaa. Toiminnassa on jo 2000-luvun alussa tunnistettu esimerkiksi sukupuolten moninaisuus, ja tehty yhteistyötä SETA:n kanssa.

”Parikymmentä vuotta sitten se ei ollut mikään itsestäänselvyys. Edelleen tämä on meidän nuorille tärkeä ja merkittävä asia”, Hallikainen toteaa.

Nuorten hätä näkyy kysynnässä

Veeran Verstaalle päästäkseen täytyy olla TE-toimiston asiakas. Työkokeilussa nuorelta edellytetään mahdollisuutta osallistua toimintaan maanantaista perjantaihin, noin kuusi tuntia päivässä.

”Meillä on ollut jonkin verran sellaisia nuoria, jotka ovat olleet kiinnostuneita työkokeilutoiminnasta, mutta jo haastattelussa on käynyt ilmi, että työkyky ei välttämättä riitä. Silloin heidät on ohjattu aloittamaan kuntouttavassa työtoiminnassa.”

Juuri kuntouttavan työtoiminnan kysyntä on viime vuosina lisääntynyt. Vaikka valtaosa nuorista voi hyvin, niillä, joilla menee huonosti, menee entistä huonommin.

”Jos aikaisemmin kuntouttavassa työtoiminnassa on tehty pääsääntöisesti neljää päivää viikossa, nyt nuorten työkyky on usein sellainen, että he pystyvät osallistumaan enää muutamana päivänä viikossa”, Hallikainen harmittelee.

”Pian alkaa taas uusi kuntouttava ryhmä, joka on jo aivan täynnä. Koko ajan tulee lisää kyselyitä, ja joudumme jättämään nuoria jonoon. Kuntouttavalle toiminnalle on selvästi tarvetta.”

Unelmien taidekoulu

Verstaalla toimiva työkokeiluryhmä on mukana Vapaata tilaa -hankkeessa, joka edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Työkokeiluryhmän vaihtuvien taidesisältöjen suunnittelusta vastaa kirjailija ja taiteilija Silja Kejonen.

”Vapaata tilaa -hankkeessa on vahvasti mukana ilmastoahdistuksen lievittäminen. Ilmastoahdistus ja sen tuomat pelot otetaan tosissaan. Taide tuo vaihtoehdon kuluttamiselle ja toisen näkökulman tieteen ja politiikan rinnalle ilmastokysymyksissä. Näen, että taide on aina vastavoima. Toinen merkittävä sisältöihin vaikuttava asia on taiteiden välisyys. Meillä on kursseja, joissa eri taiteet kohtaavat”, Kejonen kertoo.

Alusta saakka on haluttu, että opettajina toimivat ammattitaiteilijat, joilla on myös pedagogista osaamista. Kejonen itse näkee Veeran Verstaan eräänlaisena unelmien taidekouluna, joka Oulusta muuten puuttuu.

”Unelmien taidekoulussa otetaan huomioon intersektionaalinen feminismi ja ekologinen ajattelu, ja taidetta arvostetaan itseisarvona, eikä välinearvona. Sellainen me ollaan tästä paikasta yritetty tehdä”, hän sanoo.

Ensi vuonna Veeran Verstas viettää jo 20. juhlavuottaan. Vuosien varrella täältä on ponnistanut maailmalle useita taiteen ja kulttuurin osaajia. Myös esimerkiksi oululaisen Kulttuuribingon tarina on saanut alkunsa Veeran Verstaalta.

Nuoria auttamalla ja myös kaupunkilaisille avoimien tapahtumien kautta Veeran Verstaalla halutaan olla mukana luomassa Ouluun kulttuuripositiivista ilmapiiriä.

”Moni sanoo, että täällä on kulttuurin kannalta negatiivinen ilmapiiri, ja itsekin tunnistan sen. Me haluamme levittää ajatusta siitä, että kulttuuri on hyvä asia”, Kejonen haaveilee.