Oululaiset yhdistykset Paskakaupunni ja Tilaa kulttuurille syntyivät aikoinaan tarpeesta kehittää kaupungin kulttuurikenttää. Paskakaupunni järjestää ruohonjuuritason tapahtumia ja Tilaa kulttuurille nimensä mukaisesti tarjoaa tiloja kaikenlaiselle kulttuuritoiminnalle. Perjantaina 17. kesäkuuta pidettävä Kaupunniklubi goes Välivainio -tapahtuma järjestetään Tukikohdalla yhdessä Paskakaupunnin kanssa.

Teksti: Sallamaari Paavola
Kuvat: Sirja Majaluoto

Välivainion Sorvarintiellä, vanhan varikon tiloissa, sijaitsee seinämaalausten ja graffitien peittämä Tukikohta. Tämä rosoisen kodikas paikka on oululaiselle omaehtoiselle kulttuurille omistettu tila, jota hallinnoi Tilaa kulttuurille ry. Enimmäkseen siellä järjestetään keikkoja.

”Yhdistys ja sen hallitus pyrkii parhaansa mukaan järjestämään asiat niin, että kenellä tahansa ’hyvien puolella’ olevalla tyypillä on mahdollisuus toteuttaa itseään mahdollisimman pienellä kynnyksellä ja rahallisella panostuksella”, järjestösihteeri ja yhdistyksen jäsen Anna-Maija Räihä muotoilee.

Yhdistys hoitaa byrokratian ja pitää taloa pystyssä, jotta muut voivat nauttia kulttuurista ja sen tekemisestä. Tilaa kulttuurille ei itse järjestä Tukikohdan tapahtumia, vaan toimii vuokranantajana. Tapahtumien ulkopuolella Tukikohdan tilat ovat enimmäkseen yhdistyksen alivuokralaisten käytössä.

”Kiinteistö pitää sisällään kymmenen bänditreenistä ja muutamia muita työtiloja sekä varastotiloja. Päiväsaikaan salit ovat suurimmaksi osaksi hiljaisia, mutta arki-iltaisin Tukikohdalla treenaa tanssijoita, teatterintekijöitä ja muusikoita. Lisäksi tiloja vuokrataan muun muassa kokouksiin ja työpajoihin. Talossa tapahtuu joka päivä jotain!”

Paskakaupunni toimii DIY-hengessä

Yksi Tukikohdalla kotipesäänsä pitävä ja siellä paljon tapahtumia järjestävä yhdistys on Paskakaupunni ry, tuttavallisemmin Paskis.

Paskiksen synnyn taustalla oli tarve luoda yhteisö, joka tuottaa Ouluun lisää jäsentensä näköistä kulttuuritoimintaa yhdessä muiden yhdistysten ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Yhdistys on edistänyt paikallista alakulttuuria tee se itse -meiningillä jo vuodesta 2006. Pääsääntöisesti se keskittyy erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen nimenomaan Tukikohdalla, satunnaisesti myös muissa paikoissa kuten Snooker Timessä.

”Malliesimerkki on Hässäkkä-Päiviin liittyvät järjestelyt, jotka suurimmalta osalta toteutuvat yhdistyksen ja sen jäsenten avulla. Järjestelyihin osallistuvat myös aktiivisesti talkoolaiset, jotka ovat korvaamaton lisä festivaalin toteutuksessa”, hallituksen ja yhdistyksen jäsen Christopher Livingstone kehuu.

Hässäkkä-Päivät on punk/hardcore-festivaali, joka järjestetään tänä vuonna 1.–2. heinäkuuta Tukikohdalla. Sorvarintiellä järjestettävät Paskiksen tapahtumat ovat yleensä ikärajattomia, mutta poikkeuksina ovat juuri festivaalit. Livingstone on tyytyväinen, kun myös nuoret ovat osallistuneet muihin Paskiksen tapahtumiin.

”Yhä enenevissä määrin nuoria on löytänyt tiensä Tukikohdalle. Tämä on hieno asia, sillä alaikäisilläkin on oikeus päästä nauttimaan livemusiikista, joka tyypillisesi keskittyy paikkoihin, joihin heidän ikäisillään ei ole vielä pääsyä.”

Tukikohta on oululaiselle omaehtoiselle kulttuurille omistettu tila, jota hallinnoi Tilaa kulttuurille ry. Yhdistys hoitaa byrokratian ja pitää taloa pystyssä, jotta muut voivat nauttia kulttuurista ja sen tekemisestä.

Hyvä henki ja turvallinen tila

Nimensä Paskis sai Uusikadulla olleesta Paska Kaupunni -graffitista, joka yhä tänäkin päivänä muuttaa muotoaan tuon tuosta. Nimen käyttö ei aluksi ollut mikään itsestäänselvyys.

”Patentti- ja rekisterihallitus halusi kieltää nimen käyttämisen hyvän maun vastaisena. Paskakaupunniin tiivistyy hyvin tietynlainen oululainen ironia. Omaa kaupunkia voi kuvailla adjektiivilla ’paska’, mutta ei-oululaisten kannattaa varmuuden vuoksi välttää tätä ilmaisua Oulusta puhuessaan”, Livingstone sanoo.

Livingstonelle itselleen Paskiksen toiminta on hyvin merkityksellistä: sen kautta hän on löytänyt samanmielisiä ihmisiä, tutustunut uusiin bändeihin ja löytänyt Tukikohdan.

”Tällaisen yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen takaa ihmiselle hyvänolon ja mahdollisuuden päästä toteuttamaan ruohojuuritason kulttuuritoimintaa hyvässä porukassa ja ennen kaikkea hyvässä hengessä.”

Hyvä henki jatkuu Paskakaupunnin tapahtumissa ja Tukikohdalla, sillä niissä noudatetaan turvallisen tilan periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus oleskella ilman, että joutuu häirinnän, ahdistelun, loukkaavan kielenkäytön tai väkivallan kohteeksi. Tilaa Kulttuurille ry on myös järjestänyt Tukikohdalle erillisen hälinävapaan tilan, johon tarpeen tullen voi mennä rauhoittumaan.

”Olisi vaikea kuvitella tilanne, ettemme pyrkisi siihen, että Tukikohta on mahdollisimman turvallinen paikka olla ja osallistua. Julistautuminen turvallisemmaksi tilaksi ei tietenkään yksinään riitä, vaan sen toteutumiseen täytyy panostaa myös muilla keinoilla”, Räihä korostaa.

”Tapahtumamme ovat häirinnästä ja syrjinnästä vapaita. Kysymys on ihmisoikeuksista. Osallistujat sitoutuvat kohtelemaan muita osallistujia yhdenvertaisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta”, Livingstone komppaa.

Paskakaupunnin tapahtumissa ja Tukikohdalla noudatetaan turvallisen tilan periaatetta. Paskiksen Christopher Livingstone ja Tilaa Kulttuurille ry:n Anna-Maija Räihä painottavat sitä, että jokaisella on oikeus oleskella Tukikohdalla ja tapahtumissa ilman, että joutuu häirinnän, ahdistelun, loukkaavan kielenkäytön tai väkivallan kohteeksi.

Tukikohdan kaltaisille tiloille tarvetta

Tilaa kulttuurille sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten, kun oululaiset kulttuuritoimijat kokoontuivat keskustelemaan kaupungin kulttuuritiloista, ja huomasivat niille olevan huutava pula.

Alkuvuosinaan yhdistys toimi Alppilassa sijaitsevassa alppimajassa, joka tunnetaan myös Pikku-Berliininä. Tukikohta puolestaan on toiminut yhdistyksen kotina nyt seitsemän vuoden ajan.

”Olen toki vähän jäävi sanomaan, mutta mielestäni Tukikohta on Oulun paras keikkapaikka. Oulussa oli pitkään alaspäin suuntautuva kehitys keikkapaikkojen ja -mahdollisuuksien suhteen, varsinkin pienempien ja tuntemattomampien esiintyjien osalta”, Räihä sanoo ja jatkaa:

”Haluamme olla esimerkkinä muille, että tämän kaltaisen kulttuuritalon pyörittäminen omilla resursseilla on mahdollista. Saamme paljon positiivista palautetta ulkopaikkakuntalaisilta vierailta ja viesti on aika selvä: vastaavanlaisia tiloja kaivataan myös muihin kaupunkeihin.”

Nykyisin Tukikohdan treenitilat ja salit ovat täynnä vuokralaisia ja tilojen kyselijöille joudutaan useimmiten tarjoamaan ei-oota. Voi siis sanoa, että Tukikohdan kaltaisille tiloille on kova tarve ja kysyntä Oulussa.

”Bänditreenisten tarjonta ei millään lailla vastaa kysyntää. Onneksi tilanne kaupungissa on paranemaan päin ja oululainen musakulttuuri on paremmin myös yleisön tavoitettavissa – muuallakin kuin Välivainiolla.”