Aiemmin lähinnä pöytälaatikkoon kirjoittanut Ulla Lintulampi debytoi toukokuussa runolehti Loskazinen vierailevana kirjoittajana. Runojen lisäksi Lintulampi on julkaissut juuri omaa musiikkia.

Teksti: Laura Juntunen
Kuvat: Päivi Mäkelä

1. Kuka olet ja mitä teet?

”Olen Ulla Lintulampi, 19-vuotias. Olen kotoisin Oulusta. Valmistun tänä keväänä neljän vuoden jälkeen lukiosta. Tällä hetkellä odottelen yliopiston pääsykokeita ja niiden tuloksia. Hain Jyväskylään opiskelemaan kirjallisuutta. Vapaa ajallani mm. kirjoitan runoja ja teen musiikkia.”

2. Olet vierailevana kirjoittajana oululaisen runolehti Loskazinen uusimmassa numerossa, joka julkaistaan toukokuun 20. päivä. Millaisia runoja sinulta valikoitui mukaan?

”Lehden teemana oli tällä kertaa keho, joten tavalla tai toisella siihen liittyviä runoja. Teema oli aika helposti lähestyttävä ja siitä sai kirjoitettua monipuolisesti sekä synkkiä että hyvinkin optimistisia runoja. Oman peilikuvan kummastelun lisäksi mukaan mahtui myös joitain yhteiskunnallisia huomioita.

Kuvaan teksteissäni yleensä arkisia hetkiä ja yritän yhdistää niihin jotain yllättävää esimerkiksi kielikuvilla ja sanavalinnoilla. Lopputulos saattaa välillä olla huvittavakin.

Osa lehteen tulevista teksteistä oli muistivihkossa jo valmiina ja lopuista kirjoitin maaliskuussa ensimmäiset versiot Loskan vierailevan kirjoittajan hakua varten.”

3. Loskan kolmatta numeroa juhlitaan striimattavan julkkaritapahtuman merkeissä torstaina 20. toukokuuta. Millä mielin odotat tapahtumaa?

”Innokkaana! Luvassa on mukavasti monipuolista ohjelmaa. Striimiin panostetaan paljon.”

4. Millainen kokemus oli olla mukana tekemässä runozineä?

”Tosi mukava ja kiinnostava. Oli hienoa päästä seuraamaan rennossa ja hauskassa ilmapiirissä, miten lehden tuotanto ja toteutus käytännössä tapahtuu sekä tutustua lehden tekijöihin ja heidän omiin teksteihinsä ja tapaan kirjoittaa. Loskan perustajat Katariina Sarja ja Joonatan Rajala ovat olleet myös todella kannustavia oman kirjoittamiseni suhteen ja siitä on saanut paljon intoa tekemiseen jatkossakin.

Ennen tätä olen kirjoittanut runoja oikeastaan vain pöytälaatikkoon, joten julkaisu tuntuu jännittävältä. Kymmenen runon lehtijulkaisu oli tässä vaiheessa itselle aika optimaalinen juttu. Loskaa tehdessä pääsi kokeilemaan monipuolisesti eri juttuja, kun kirjoittamisen ohella värkkäsimme runovideoita. Videot tehtiin yhteistyössä Juho Karjalaisen (Kuume Productions) kanssa.

Runojen ääneen lukeminen on minulle täysin vierasta hommaa. Joka tapauksessa innostuin omien tekstien lausumisen ajatuksesta ihan kunnolla ja haluan kokeilla sitä uudelleenkin, ehkä joskus ihan yleisöllekin.”

5. Miten suuri rooli kirjoittamisella on elämässäsi?

”Aloitin kirjoittamisen samalla tavalla kuin varmasti moni muukin: päiväkirjaa kirjoittamalla. Sen lisäksi, että vihkoon kirjoittaminen oli mukavaa ajanvietettä, se tuntui yläasteikäisenä myös helpolta tavalta purkaa tunteita. Joskus lukion alussa aloin kiinnostua kirjoittamisesta muutenkin, luin paljon kirjoja ja ajatus musiikin tekemisestä alkoi kutkutella. Kirjoittamisesta kehkeytyi luontevin itseilmaisun muoto. Runoissa kiehtoi niiden ilmavuus, se miten paljon voi sanoa vähällä ja millaisia tunteita muutama säe saattaa lukijassa aiheuttaa. Haluan pystyä samaan ja kehittyä siinä.

Tulevaisuuden haaveena on oman runokirjan kirjoittaminen ja julkaisu. Haluan myös kokeilla pidempien kaunokirjallisten tekstien kirjoittamista, esimerkiksi novellien. Myös esseemuoto on kiehtonut viime aikoina.”

”Kuvaan teksteissäni yleensä arkisia hetkiä ja yritän yhdistää niihin jotain yllättävää esimerkiksi kielikuvilla ja sanavalinnoilla”, Lintulampi kertoo.

6. Valmistut pian Madetojan musiikkilukiosta ja olet vastikään julkaissut myös musiikkia Soundcloudissa. Oletko tehnyt pitkään musiikkia?

”Musiikki on tavalla tai toisella ollut osa elämää ala-asteesta saakka. Ensimmäiset omat kokeilut ovat kuitenkin sijoittuneet suurin piirtein sinne lukion alkuun. Pääsin esiintymään Tubaan pari kertaa, silloin soittaminen on ollut lähinnä akustisen kitaran rämpyttämistä ja sen päälle laulamista, mitä toki harrastan edelleen. Viime vuonna liityin kuitenkin kavereiden treenikämpälle, ja aloin innostua enemmän sovitusten värkkäämisestä ja äänittämisestä. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on levyn tekeminen ja julkaisu, kun olen saanut kappaleita tehtyä lisää.”

7. Miten kappaleesi syntyvät?

”Siten että alan kokeilemaan. Kirjoittamiseen on kehittynyt sellainen tapa, että otan vain kynän käteen ja katson mitä tapahtuu. Joskus tekstin pelkkä paperille kirjoittaminen hävettää ja joskus sieltä löytyy joku idea tai lause, joka toimiikin ihan hyvin ja jota lähtee kehittämään pidemmälle.

Kirjoittamisessa ja soittamisessa itsekriittisyyteen on auttanut sellainen muistutus, ettei kaiken tarvitse olla heti valmista. Kunhan tekee jotakin. Ihan tekemisen alussa saattoi tuntua siltä, ettei osannut aloittaa ellei mielessä ollut jotain täysin kirkasta ja hyvää ideaa. Nykyään osaa paremmin alkaa vain tekemään vähän avoimemmalla mielellä ja laittaa ne roskatkin jonnekin säilöön. Sieltä seasta löytyy ehkä sitten viikon päästä joku yksittäinen lause tai riffi, jolle löytyykin sopiva paikka muualta. Ideoita ja lauseita voi hioa loputtomiin ja sanoituksissa onkin monesti säkeitä, joita tulee muokattua lukuisia kertoja ennen kuin on lopulta tyytyväinen.

Kirjoitan ylös elokuvissa ja kirjoissa vastaan tulleita lauseita, jotka ovat jääneet mieleen hauskoina tai koskettavina. Joskus pelkästään niiden ympärille saattaa kehkeytyä joku teksti, johon myöhemmin syntyy sovitus tai sitten sovitukseen sanat.  Usein tulee myös näytettyä omia tuotoksia kavereille ja äidille. Sitä kautta saa uusia näkökulmia ja hyviä ideoita.”

8. Mikä on suosikkipaikkasi Oulussa?

”Pikisaari ja Snooker Time.”

9. Entä millaisena kulttuurikaupunkina Oulu sinulle näyttäytyy?

”Koen, että Oulussa on paljon monenlaista kulttuuritoimintaa. Tukikohdalla tapahtuu paljon ja sanataiteen puitteissa mm. Muusajuhlilla. Myös Kulttuurilaboratorio on tullut tutuksi tapahtumakeskukseksi.

Tietysti uusia tekijöitä ja julkaisuja kaipaa aina, D.I.Y-meininkiä ja matalan kynnyksen tapahtumia.”

10. Millaisena haluaisit nähdä Oulun 10 vuoden päästä?

”Suvaitsevaisena kaupunkina, jossa tehdään monipuolisesti ja tekemistä tuetaan.”