Seitsemännen albuminsa tänä syksynä julkaissut Yona valloitti oululaisten sydämet. Lokakuisena iltana kuultiin uuden levyn kappaleiden lisäksi vanhoja suosikkeja.

Teksti ja kuvat Minna Koivunen

Yona
18.10.2018 | 45 Special

Tänä syksynä Oulussa on nähty ja koettu paljon hyviä keikkoja. Ja keikkoja on nimenomaan ollut tarjolla runsaasti. Tästä hyvä esimerkki on se, kun samana iltana päällekkäin oli Yonan ja Scandinavian Music Groupin keikat. Mikä hienointa, molemmille keikoille riitti väkeä.
Yona, eli Johanna Pitkänen, keräsi 45 Specialin melkein täyteen. Syyskuussa seitsemännen albuminsa 7 julkaissut laulaja aloitti keikan pianon takaa uutukaisen Kesken-biisillä.

Rauhallinen alku jatkui niin ikään uusimman levyn materiaalilla, ja jengi keinui biisien tahdissa musiikista nauttien. Jano-räppilevyn Ei oo haluu saa yleisön innostumaan astetta isommin. Yona laulaa vahvasti ja tunteella. Hänen bändinsä on myös hyvässä iskussa.

Yona puhuu paljon biisien välillä, mikä on ainoastaan hyvä asia. Se on mukavaa vaihtelua niille keikoille, kun artisti ei sano juuri mitään. Mieleenpainuvin yksittäinen välispiikki oli se, kun Yona Oulussa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneenä jälleen kyseli, josko paikalla sattuisi olemaan joku Kuivasjärven ala-asteelta ja mieluiten vielä 1984 syntynyt. Kuulemma kukaan ei ole tullut tämän välispiikin innoittamana hänelle vielä juttelemaan aiemmilla Oulun-keikoillaan. Liekkö tällä kertaa jo tärppäsi.

Keikan parasta antia oli Naivi-levyn Lintu, jonka aikana yleisö lauloi mukana oikein kunnolla ja kuulosti kuin kuoro olisi Yonan taustalla. Lisäksi loistava bändi revitteli täysillä, ja Yona veti korkealta ja lujaa. Erityismainintoina pitää vielä kehua kappaleita Uusi taivas ja Ghetto. Ensin mainitun Yona on kuulemma tehnyt hänen idolilleen Kurt Cobainille ja jälkimmäinen on voimabiisi, josta laulaja itse saa voimaa.

Monipuolisen keikan viimeinen biisi Iloo putoo uudelta albumilta soi livenä jossain määrin kauniimmin kuin levyllä ja siten aukeni biisinä paremmin. Se kuulosti todella hyvältä ja isolta. Kuitenkin Yona jätti sen kesken sanomalla, että voimat loppuivat. Itse hieman hätkähdin tuota, ja mietin, mikä hänellä on hätänä, kun hän oli aiemmin jo puhunut keikan aikana väsymyksestään. Tilanne oli harmillinen, mutta oli erittäin rohkeaa sanoa tuollainen keikalla ääneen.

On hienoa, että Yona uskaltaa olla yleisön edessä oma itsensä. Onneksi väsymys ei vallannut häntä aivan täysin, sillä hän palasi bändinsä kanssa esittämään vielä yhden kappaleen. Debyyttilevyn hitti Pilvet liikkuu, minä en kuulostaa joka kerta todella hyvältä.
Laulaja heitti hyvän ja monipuolisen, mutta hieman väsyneen keikan.

Kuulijoita Yonan loppupuolen keikan väsymys ei haitannut, sillä jokaisen laulun jälkeen hän sai raikuvat aplodit. Yona on kaikkensa antava artisti, ja ei voi muuta kuin hattua nostaa! Kun keikan jälkeen juttelen kavereideni kanssa keikasta, kaikkien mielestä se oli ihana. Kyllä vain!