Vaatekaapilla: Ville Koho

Ravintola-alan ammattilainen Ville Koho löysi oman tyylinsä maailmalta. Nyt hän vannoo tyylikkään yksinkertaisuuden ja helposti yhdisteltävien, kestävien vaatteiden nimeen.

Teksti: Laura Juntunen
Kuvat: Päivi Mäkelä

Asu on päästä varpaisiin yhdistelmä tummaa, valkoista ja tyylikkäästi yksinkertaista: farkut, jämäkästi laskeutuva paita, pipo ja kangaskassi. Ovesta poistuessa ylle valikoituu vielä rotsi tai pitkä kangastakki, jalkaan Doc Martensit.

Ville Kohon garderobi koostuu skandinaavisista, minimalistisista vaatteista, joissa on paljon mustaa ja valkoista sekä tarkkaan harkittuja leikkauksia.

”Pidän vaatteissa hyvin selkeistä linjoista. Ajattelen, että yksinkertainen on kaunista”, Koho kertoo.

Kohoa kiinnostavat niin tyyliltään kuin materiaaleiltaan aikaa kestävät asiat. Siksi nykyinen katumuoti tuntuu hänestä usein hieman liian runsaalta: siinä on jo vähän liikaa kaikkea, erilaisia vaikutteita ja krumeluuria.

”Pidän tietynlaisesta arvokkuudesta. Esimerkiksi 1920–40-lukujen väli on ollut mielestäni todella tyylikästä aikaa, ja sieltä olen hakenut omaankin tyyliini asioita ja leikkauksia”, hän sanoo.

Kohon oma tyyli on hioutunut vuosien saatossa.

”Joskus 18–20-vuotiaana ei ollut juurikaan rahaa, joten sitä haali vain sitä mitä sai. Olihan siellä asioita, joista tykkään vielä tänäkin päivänä, mutta kun on tullut ikää, olen selvästi alkanut hankkia vaatekaappiin lähinnä samaa linjaa edustavia asioita”, Koho pohtii.

Viimeisten linjavetojen Koho ajattelee syntyneen ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

”Kööpenhamina näkyy tyylissä, ja se on hyvä.”

Koho arvostaa vaatteissaan laadukkaita leikkauksia, hyvin laskeutuvia materiaaleja sekä helppohoitoisuutta. Kun joku vaate osoittautuu hyväksi ja kestäväksi, siitä pidetään kiinni.
”Minulla on aika paljon samoja vaatteita. Kun on joku, mistä tykkään paljon, hamstraan sitä.”

Inspiroiva ympäristö rohkaisi etsimään omaa juttua

Syyskuussa 2021 27-vuotias Koho istuu valoisan heinäpääläisen asunnon sohvalla ja laskeskelee kuluneita vuosia. Lapsuusvuodet vierähtivät Vantaalla, sitten viisi vuotta Helsingin puolella. Viimeiset vajaan kolme vuotta Koho asui Kööpenhaminassa, ennen kuin rakkaus houkutteli hänet Ouluun tämän vuoden keväällä.

Vielä haastattelupäivänä Koho ei sitä tiedä, mutta pian on luvassa jälleen uusia tuulia. Loppuvuoden aikana perheen osoite tulee siirtymään Tampereelle.

Maailmalla Kohoa on kuljettanut ennen kaikkea ura ravintola-alalla. Koho aloitti alalla jo yli kymmenen vuotta sitten, ja ravintolamaailman vauhti ja arvaamattomuus imaisivat hänen nopeasti mukaansa. Vuosien varrella hän on erikoistunut laadukkaisiin viineihin ja tunnelman rakentamiseen. Kunnianhimoiselle tekijälle Kööpenhamina oli luonteva valinta.

”Köpis on pohjoisen pallonpuoliskon selkeä ravintolakeskittymä. Siellä on paljon väkeä, Michelin-ravintoloita ja muita kiinnostavia ravintoloita. Halusin haastaa itseäni ammatillisesti ja kokea vähän muutakin kuin Helsingin”, Koho muistelee syitä muutolle. 

Asuinpaikka vaikutti myös tyyliin. Tanska on ollut jo pitkään tunnettu designistaan, ja myös Kööpenhaminan muotiviikot ovat kasvattaneet merkitystään vuosi vuodelta. Kööpenhaminaa pidetään tyylikkäiden ihmisten kaupunkina, joka inspiroi voimakkaasti myös Kohoa itseään.

”Se on todella tyylikäs kaupunki. Kaikki kantavat itseään kauniisti vaikka heillä olisikin keskenään erilainen tyyli. Ihmiset ovat sinut itsensä ja oman tyylinsä kanssa, ja se mahdollistaa sen, että siellä uskaltaa itsekin lähteä kokeilemaan rohkeammin sitä, mikä se oma juttu voisikaan olla.”

Suurin osa Kohon nykyisistä vaatteista on ostettu juuri Kööpenhaminasta, jossa valinnanvaraa riitti, jopa vintagepuolella.

”Olen suhteellisen pitkä ja minun on siksi aika haastavaa löytää itselleni sopivia vaatteita, sillä suomalaiset ovat yllättävän lyhyttä kansaa – suuri osa paikallisten kauppojen valikoimista on minulle pientä. Mutta tanskalaiset ovat suhteellisen pitkää väkeä, ja sieltä löytyi hyvin kokoja minullekin”, yli 190 senttinen Koho toteaa. 

Takin on tehnyt Kohon hyvä ystävä.
”Vaatteissa pyrin eniten siihen, että ne olisivat hyvännäköisiä ja -tuntuisia juuri minulle, ja että ne olisivat kestäviä ja toimivia.”

Oulu kaipaisi lisää vaihtoehtoja

Viimeisen parin vuoden aikana Kohon suosikeiksi ovat nousseet Helsingissä ja Kööpenhaminassa myytävät merkit kuten COS ja Uniqlo.

”COS:sta tykkään paljon, ja se kuvastaakin tyyliäni aika hyvin: minimalistista skandityyliä ja kiinnostavia leikkauksia. Lisäksi pidän siitä, että ketjulla on paljon omia kokoja”, Koho kertoo.

Muualta tulleen silmin Oulun katukuva on tyylien puolesta tuntunut ajoittain harmaalta massalta. Kohon mielestä se ei ole kuitenkaan mitenkään ihme: kaupungissa on lopulta varsin rajallinen tarjonta erilaisia vaatekauppoja tai vintageliikkeitä, varsinkin miehille.

”Jos kaupungissa on vähänlaisesti tarjontaa, päädytään väistämättä siihen, että kaikki hakevat kaupoista ne suhteellisen samat jutut. Suppea tarjonta ohjaa ihmisiä automaattisesti samanlaiseen tyyliin. Mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä enemmän on myös tyylien kirjoa.”

Oulun kuukausien aikana Koho ei ole tehnyt juurikaan uusia hankintoja vaatekaappiinsa. Muutamia helmiä on löytynyt VOLT Storesta sekä miesten kirpputori Ullakolta.

”Lisäksi kaverini teki minulle kesällä rotsin, joka on suoraan sanottuna ihan helvetin siisti. Takki tehtiin juhliin, mutta ajatuksena oli alusta alkaen se, että sitä voisi käyttää myöhemmin myös arjessa”, Koho kertoo.

Vannoutunut Doc Martens -kenkien ystävä kehuu erityisesti merkin vegaanisia maihareita, sillä ne ovat jaloille armollisemmat kuin nahkaiset.

Menneiden vuosikymmenten tyylikkyyttä ja kestäviä ratkaisuja

Vaikka palasia menneestä onkin säästynyt, pian kolmekymppinen Koho pukeutuu toisin kuin kaksikymppinen. Ja niin sen pitääkin mennä, hän ajattelee. Tyyli saa elää.

”Ei minun ole sitten joskus tarkoitus olla 37- tai 47-vuotias, joka pukeutuu kuin 27-vuotias”, hän hymähtää, mutta jatkaa sitten:

”Tavallaan näen sen kuitenkin niin, että tässä kolmenkympin tienoilla ihminen löytää sen oman tyylinsä, ja se jatkuu tietyllä tavalla suhteellisen loppuun asti.”

Jotain toiveita Koholla kuitenkin on tulevaisuuden suhteen. Ne eivät liity niinkään hänen oman tyylinsä kehittymiseen vaan laajemmin muotialaan.  

Koho toivoisi näkevänsä kirpputorikulttuurin suosion kasvavan myös miesten keskuudessa ja unisex-vaatteiden yleistyvän kauppojen tarjonnassa. Maailmalla, esimerkiksi Lontoossa ja New Yorkissa, unisex-vaatteet ovat jo kasvava ilmiö.

”Minusta olisi hienoa, että vaatteita lähdettäisiin sukupuolen sijaan suunnittelemaan siitä lähtökohdasta, että se tekee kantajansa iloiseksi. Kun vaatesuunnittelija onnistuu yhdistelemään feminiinistä ja maskuliinista, syntyy makeita yhdistelmiä”, hän sanoo.

Kehää kiertävän muodin Koho näkisi mieluusti liikkuvan jatkossa enemmän 1940- ja 1950-lukujen suuntaan, jossa vaatteiden kestävyyttä ja ylipäätään hyvin pukeutumista arvostettiin myös arjessa.

”Muodin kiertokulku tulee toki kapitalismin kautta: ensin muodissa on tiukat housut, sitten löysät, ja kohta taas tiukat. Muoti muuttuu tiuhaan, koska silloin meidän on ”pakko” ostaa uutta. Siihenhän sillä pyritään. Toivoisin kuitenkin, että tämä kulutusmalli muuttuisi. Toivon, että laajemmin nähtäisiin se, että yksinkertainen on kaunista, ja ihmiset uskaltaisivat Suomessakin olla yhä enemmän ja enemmän oma itsensä.”

previous arrow
next arrow
Slider

Koho ei käytä juurikaan koruja tai muita asusteita. Sen sijaan hattu hänellä on päässä ”90 pinnaa ajasta”. 

Laura Juntunen

Laura Juntunen

Laura on Kaupunnin päätoimittaja ja vapaa kirjoittaja, kulttuurin suurkuluttaja ja taiteen ikuinen ihailija.
Laura Juntunen

Laura Juntunen

Laura on Kaupunnin päätoimittaja ja vapaa kirjoittaja, kulttuurin suurkuluttaja ja taiteen ikuinen ihailija.

Jaa somessa

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp

Saatat pitää myös

Close Menu