Simo Koskinen ja Tiia Mustonen avasivat Kolo Loungen viisi vuotta sitten. Vuosien saatossa Pakkahuoneenkatu 5:sta on tullut monelle oululaiselle toinen olohuone.

Teksti: Laura Juntunen
Kuvat: Päivi Mäkelä

Pakkahuoneenkadulla sijaitsevan Kolo Loungen ovella voisi melkein kuvitella astuneensa jonkun kotiin, ja se on ollut Tiia Mustosen ja Simo Koskisen tavoitekin.

”Haluamme olla kaupunkiolohuone kaikille oululaisille”, Mustonen sanoo.

Koloa on vaikea luokitella mihinkään yksiselitteiseen kategoriaan. Se on sekä kahvila että ravintola, pieni kotoisa anniskeluravintola ja rento oleskelupaikka. Asiakkaina on ruutuihinsa keskittyneitä etätyöläisiä, kulttuuriväkeä, nuorisoa ja ystäväporukoita.

Juomavaihtoehtoja löytyy vähän joka lähtöön: on kuumaa, kylmää, erikoiskahveja, pirtelöitä, smoothieita ja useita olutvaihtoehtoja. Ruokalista on tiivis, mutta kaikille löytyy jotakin, ja hintataso on moneen kahvilaketjuun verrattuna edullinen. Tiskillä on pieni valikoima leivonnaisia makeaan herkutteluhetkeen.

Suurempaan nälkään voi valita useista eri täytevaihtoehdoista koottavan salaatin tai mehevän tortillan, jonka välistä löytyy itsetehtyä tsatsikia ja salsaa, salaatinkastiketta, rucolaa, kuskusta, marinoitua punasipulia, paprikaa, ananasta sekä yksi kuudesta vaihtoehtoisesta täytteestä.

Varsinkin kasvis- ja vegaaniruokavaliota noudattavalle Kolo on varma valinta.
”Olemme saaneet paljon hyvää palautetta vegaanisista vaihtoehdoistamme, erityisesti tortilloista. Kasvisvaihtoehtoja menee todella hyvin, ja esimerkiksi tammikuussa meni jo enemmän kauramaitoa kuin lehmänmaitoa”, Mustonen kertoo.

Ekologisia valintoja

Mustonen ja Koskinen saapuivat Ouluun reilu viisi vuotta sitten. Aiemmin he olivat pyörittäneet Rukalla hostellia ja rinneravintolaa. Oulu oli molemmille uusi kaupunki, jossa oman paikan löytäminen otti aikansa. Kun Pakkahuoneen liiketila tuli vastaan, juurtuminen alkoi.

Tänään Kolossa vallitsee rento tunnelma. Siellä täällä on hauskoja yksityiskohtia, kuten seinälle ripustetut retrot rullaluistimet tai oven päältä kurkistava yksisarvinen. Leppoisat sohvapaikat, upottavat tyynyt ja sieltä täältä pilkottavat pehmolelut takaavat, ettei loungessa tarvitse pönöttää. Usein kahvilassa näkee myös eläinvieraita.

Yhdellä seinällä on bookcrossing-kirjahylly, josta ohikulkija voi napata mukaansa luettavaa tai laittaa oman kirjansa kiertämään. Tarjolla on myös valikoima lauta- ja videopelejä.
Lähes kaikki on kierrätystavaraa. Vain lamput ja verhokankaat on ostettu uutena. Esimerkiksi ikkunan eteen asetetut, upottavat nojatuolit ovat alkujaan Mustosen lapsuudenkodista.

”Äiti oli jo heittämässä niitä roviolle, mutta minä puutuin asiaan, että et varmasti”, Mustonen nauraa.

Kasvisvaihtoehdot ja kierrätysteema ovat Mustoselle ja Koskiselle tärkeitä, tietoisia valintoja. Yrittäjät jakavat ekologisen ja eettisen arvomaailman, jota he toteuttavat myös yksityiselämässään. Koskinen on esimerkiksi järjestänyt Kolossa ilmastoiltoja, joissa on pyritty keräämään oululaisia ilmastoasioista kiinnostuneita ihmisiä yhteen.

Keikkoja, julkkareita ja taidenäyttelyitä

Kolo täytti vastikään viisi vuotta, mutta tällä kertaa merkkipäivä jäi koronakevään jalkoihin. Yhteiskunta hiljeni, mutta yrityksen kulut juoksivat. Monen muun ravintolan tavoin Kolossakin ideoitiin uusia toimintatapoja tilanteen helpottamiseksi: Koskinen kuljetti tilauksia asiakkaille pyörällään, ja viikonloppuisin kokeiltiin take away -brunsseja. Kaikesta huolimatta viikot olivat välillä todella hiljaisia.

”Kevät meni olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Totta kai se oli tiukka rutistus, ja nyt kesälle on kovat odotukset, että saataisiin paikattua kevättä”, Mustonen sanoo.

Vaikka valmiuslaista on nyt luovuttu ja ihmiset ovat lähteneet rohkeasti kaupungille nauttimaan kesästä, Mustonen arvioi, että tapahtumien puolesta Kolon kesä tulee kuitenkin olemaan vielä verrattain hiljainen. Kuluneiden vuosien aikana tiloissa on järjestetty esimerkiksi akustisia keikkoja, kirjajulkkareita ja runotapahtumia.

”Akustiset keikat patiollamme ovat olleet ihan oma juttunsa, niiden tunnelma on upea. Ihmiset ovat mahtavasti mukana ja läsnä siinä hetkessä. Mielellään järjestäisimme niitä enemmänkin”, Mustonen sanoo.

Kolossa on myös lähes aina meneillään jonkun paikallisen taiteilijan näyttely. Kesäkuussa seiniä koristavat Johanna Pétursdóttirin värikkäät banaanimaalaukset.

”Avajaisten seuraaminen on ollut hienoa. Varsinkin sellaiselle taiteilijalle, jolla ei ole ennen ollut näyttelyä missään, se on ollut hyvin jännittävä hetki”, Mustonen sanoo lempeästi hymyillen.

”Onneksi on tämä paikka”

Vuosien varrella Oulusta on muodostunut Mustoselle ja Koskiselle koti.
”Tuntuu, että löydän Oulusta aina uusia puolia. Usein tulee sellainen olo, että vitsi tämä on kaunis paikka! Olemme kyllä viihtyneet täällä”, Mustonen kertoo.

Varsinkin kulttuuritarjonnan monipuolistuminen ja Pikisaaren kehittyminen saavat yrittäjiltä kiitosta. Erilaisten kulttuuria tuottavien toimijoiden löytäminen vei muualta muuttaneella aikansa, mutta nyt tuntuu siltä, että kaupungissa tapahtuu paljon hyvää.

Uusia ystäviä on löytynyt esimerkiksi kommuunista, jossa Mustonen ja Koskinen asuvat. Myös monista Kolon kanta-asiakkaista on tullut tärkeitä tuttavia. Kolo on olohuone ja kohtaamispaikka niin asiakkaille kuin yrittäjille itselleenkin.

”Minusta on ollut ihana huomata, miten erilaiset ihmiset ovat löytäneet meidät. On myös mahtava nähdä, kun ventovieraat kohtaavat toisensa täällä. Silloin ajattelen, että onneksi on tämä paikka, jotta nämä ihmiset tapasivat”, Mustonen sanoo.