Oululainen Black metal-bändi Qwälen onnistui soittamaan itsensä italialaisen Time to Kill – Recordsin talliin tapaamatta levy-yhtiön setiä kertaakaan kasvotusten. Kansainvälisestikin noteerattu debyyttialbumi pamahti kansalaisten kuultavaksi helmikuun puolessa välissä.

Teksti: Saara Pasanen
Kuvat: Suvi Maaria

Qwälen on runtannut menemään nykyisellä kokoonpanollaan vuodesta 2017 lähtien. Bändin perustamiseen liittyvät alkusanat olivat kaikkea muuta kuin tosissaan lausutut.

”Vuosi taisi olla 2015, kun Samuli laittoi minulle viestiä, että kiinnostaisiko sua soittaa läpällä bläkkistä”, yhtyeen rumpalina toimiva Henri Kaarre naureskelee.

Bändin jäsenet Eetu Viita (laulu), Antti Kannisto (kitara), Henri Kaarre (rummut), Ville Jylhä (basso) ja Samuli Similä (kitara) ovat pitkän linjan underground punk -skenetyyppejä. Osa heistä on rummutellut musiikkia yhdessä jo yläasteelta lähtien, osa on kulkeutunut bändiin tuulen tai muiden sattumien tuomana. Ennen Unohdan sinut -debyyttialbumin julkaisua bändiltä ilmestyi treenikämpällä äänitetty demo, jonka he laittoivat nettiin ”huvin vuoksi”.

”Ajatuksena oli tuoda genrestä kiinnostuneille julki, että tällaista kamaa ollaan tekemässä. Kyseessä ei ole millään tavalla virallinen tuotos. Molemmat demon biisit löytyvät kuitenkin tuoreelta levyltä”, bändi muistelee.

Levy on melkein live

Unohdan sinut -levyn ensimmäiset biisiversiot kirjoitettiin viitisen vuotta sitten. Sävellyksistä vastaava Samuli Similä kertoo, että tässä vaiheessa bändillä ei ollut vielä minkäänlaista ajatusta kokopitkän albumin julkaisemisesta. Biisejä syntyi kuitenkin hyvään tahtiin, ja lopulta Qwälen ahtautui jyväskyläläiseen studioon loppuvuodesta 2019. Yhtye halusi tehdä nimenomaan bändilevyn, joka näkyy virkistävällä tavalla äänitysten toteutuksessa.

”Halusimme tehdä homman mahdollisimman simppelisti. Levy on toteutettu niin, että koko bändi oli soittamassa studiossa yhtä aikaa livenä. Ainoastaan Eetun laulamat vokaalit nauhoitettiin erikseen”, Similä kertoo.

Qwälen on määrittänyt itseään pitkälti live-esiintymisten, keikkojen ja yhteissoiton kautta.

”Tätä vasten tarkasteltuna on aika luonnollista, että soitamme levyllä yhteen sen sijaan, että oltaisiin nauhoitettu ottoja yksi soitin kerrallaan”, rumpali Henri Kaarre pohtii.

Levytyssopimus solmittiin sähköpostitse

Kun levy oli valmis, laulaja Eetu Viita aloitti armottoman sähköpostittelun eri levy-yhtiöiden kanssa. Kiinnostuneiden joukosta ponnahti esiin italialainen yhtiö, jonka kanssa bändi päätyi solmimaan sopimuksen.

”Yhteistyö on toiminut yllättävän hyvin, vaikka emme ole koskaan tavanneet toisiamme livenä. Levy-yhtiö on hoitanut albumin promoamisen tyylikkäästi, ja levy on liikkunut yhtiön ansiosta mainiosti ulospäin”, bändin jäsenet kiittelevät.

Unohdan sinut -levy on saanut sekä kuulijoilta että kriitikoilta hyväksyviä nyökkäyksiä. Arvosteluissa on nostettu esiin muun muassa se, että bändin punk -tausta kuuluu musiikista hyvällä tavalla läpi.

”Levy on saanut hämmentävän hyvän vastaanoton. Se tuntuu uppoavan tietynlaisena black metal-punk-pläjäyksenä muillekin kuin sellaisille tyypeille, jotka kuuntelevat pelkästään black metalia”, Similä toteaa.

Musiikillisista esikuvista puhuttaessa bändi nostaa esiin luonnollisesti alan konkareita, kuten Neurosiksen ja Panteran. Mielenkiintoisia mainintoja saavat myös Nick Cave ja Tom Waits.

”Minua on aina kiehtonut musiikissa omaleimaisuus instrumentista riippumatta. On kiinnostavaa, kun joku löytää juuri sen oman soundin ja uskaltaa toteuttaa sitä, kuulostaa juuri itseltään”, Antti Kannisto miettii.

Qwälenissä rymistelevät Henri Kaarre (vas.), Eetu Viita, Ville Jylhä, Samuli Similä ja Antti Kannisto.

Suomalainen musiikkimedia kynyilee

Bändin mukaan suomalainen metallimusiikki on hyvässä nosteessa ulkomailla ja sille ollaan vastaanottavaisia. Suomesta löytyy myös tavallista enemmän black metal -tarjontaa verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan.

Qwälen tunnistaa, että Unohdan sinut -levyä ei ole juurikaan noteerattu Suomen rajojen sisäpuolella. Kehut ja kumarrukset ovat tulleet lähinnä ulkomailta, muun muassa Saksasta, Englannista ja Italiasta.

”Suomalainen musamediameininki tuntuu olevan nykyään hieman kynyä. Tyypit istuvat toimituksessa ja odottavat, että bändit lähettävät sinne materiaalia arvosteltavaksi. Siinä ei ole oikein mitään järkeä”, bändi kritisoi.

Musiikki on väylä itseilmaisuun

Qwälen löytää musiikista monia, syvällekin ulottuvia tarkoituksia. Itseilmaisu, oman ajatusmaailman ulostuominen, livenä soittaminen sekä soittamisen fyysinen kokemus inspiroivat.

”Yksi tärkeimpiä asioita musiikissa ja omassa tekemisessä on etenkin negatiivisten tunteiden purkaminen vaikkapa tiettyyn kitarariffiin. Kuulija saa sitten poimia siitä itselleen mitä haluaa. Minä teen tätä sen takia, koska minun on pakko. Tämä on mun väyläni ilmaista asioita”, Samuli Similä pohtii.

Live-esiintyminen ja yhteissoitto korostuu Qwälenin puheissa toistuvasti. Ville Jylhä kuvaa musiikin kokemusmaailmaa itselleen kokonaisvaltaisemmaksi kuin esimerkiksi elokuvien tai tv-sarjojen kautta saadut tunnekokemukset.

”Keikoilla soittaessa joutuu menemään tietylle epämukavuusalueelle, missä ei ole kuitenkaan luonnotonta olla. Keikka tai soittaminen tilana ei välttämättä ole hirveän mukava tilanne, mutta siinä pystyy ilmaisemaan itseään hyvin kokonaisvaltaisesti. Siinä pääsee helposti tiettyyn mielentilaan.”

Qwälen pitää vahvuutenaan sitä, että jokainen bändin jäsen tuo oman taustansa kautta uusia makuja ja nyansseja musiikkiin.

”Emme mielestäni edusta suoranaisesti perinteistä black metalia. Kaikilla on omanlaisensa musatausta, joiden yhteensovittamisesta meidän soundimme on luotu. Meidät voisi tiivistää niin, että vaara on vahvasti läsnä ja kuuluvissa – livetilanteissa menemme koko ajan äärirajoilla siinä, mitä kukanenkin pystyy lavalla soittamaan ja tekemään”, Eetu Viita summaa.