Oulussa on rikas ja runsas musiikin tekemisen ja tuottamisen kenttä. Tuiralaisen Henri Arvolan kodissa tuotetaan ja miksataan kotimaisten artistien musiikkia. 

Teksti: Saija Kultalahti, Laura Juntunen
Kuvat: Iina Tauriainen

On aurinkoinen, helmikuinen perjantai, ja tuiralaisen kerrostalon pihan läpi kulkee hyytävä viima. Jossain tuolla korkeuksissa Henri Arvola pyörittää omaa Harvola Music -kotistudiotaan. Yritys tuottaa ja miksaa kotimaisten artistien musiikkia. 

Vaikka moderni teknologia on mullistanut musiikin tekemisen prosessit, eikä soittamiseen ja tekemiseen välttämättä tarvita enää bändiä tai fyysistä yhdessäoloa, ei kaikista ole julkaisevaksi artistiksi omin voimin. Silloin Arvola astuu kuvaan. Hänen erikoisosaamistaan on musiikin jälkituotanto ja studiopuolen miksaus. 

”Olen yleisimmin mukana siinä vaiheessa, kun biisi on jo lähes synnytetty ja äänitetty. Tulen mukaan hoitamaan miksauksen ja välillä myös masteroinnin”, Arvola kertoo.

Arvolan panos tuotantoon ja miksaukseen on monipuolinen ja vaihteleva. Joillakin artisteilla on jo lähes valmis paketti instrumentteineen, ja Arvolan tehtävä on hoitaa siihen vain säädöt ja lisämausteet. Joskus tuotos on lähes tyhjä taulu, johon lähdetään kerros kerrokselta lisäämään haluttuja elementtejä. Lähtökohdista riippumatta Arvolaa ohjaa intuitio, joka kertoo mitä kappale tarvitsee mennäkseen oikeaan suuntaan. 

”Jotkut ovat sitä mieltä, että miksaaminen olisi vain jotain hyvin teknistä. Itse näen asian toisin. Olen sitä mieltä, että miksaamisella biisiin saa lisättyä paljon omaa luonnetta”, Arvola pohtii. 

Hänen tavoitteensa on saada kappale heräämään eloon ja lähtemään lentoon. Arvola haluaa olla luomassa musiikkia, jota kuunnellaan yhä uudelleen ja uudelleen. 

”Pahinta olisi tehdä biisi, joka olisi hajuton ja mauton, eikä se herättäisi mitään tunteita. Tunteen ei tarvitse olla sellainen, että se koskettaa jotakin. Se tunne voi olla myös se, että jotain alkaa vituttaa.”

Kipinä lähti Vihannin lukiosta

Arvolan työhuoneen ikkunoita peittävät mustat paksut verhot ja seiniä akustiikkalevyt. Huoneessa on useita soittimia, laadukkaan näköiset kaiuttimet ja työpöytä, jonka on vallannut suuri näyttö. 

Tämä maailma on Arvolalle tuttu jo vuosien takaa. Hän aloitti musiikkiharrastuksensa lapsena, ensimmäisen kitaransa hän sai 13-vuotiaana. 

”Samalla alkoi myös biisien teko. Koulukavereiden kanssa pistettiin bändi pystyyn ennen kuin kenelläkään oli soittimia”, hän muistelee hymyillen. 

Arvola kasvoi Vihannissa, noin tunnin matkan päässä Oulusta. Kunta lakkautettiin vuonna 2013 ja liitettiin osaksi Raahea. Vielä 2000-luvun alussa muutaman tuhannen asukkaan Vihannissa oli kuitenkin elävä bändiskene. 

Paikallisella lukiolla oli oma studio ja studiotekniikan kurssi, joka sytytti myös Arvolassa kiinnostuksen äänittämistä kohtaan. Studiolla istuttiin viikonloppu toisensa perään oman bändin kappaleita äänittäen.

Intohimoisesta musiikkiharrastuksesta huolimatta Arvola oli aluksi suuntautumassa täysin toisenlaisiin tehtäviin. Hän aloitti sosionomiopinnot vuonna 2008 ja työskenteli niiden ohella muun muassa lastensuojelussa. Jotain kuitenkin puuttui.

Lopulta Torniossa musiikkia opiskellut pikkuveli sai Arvolan vaihtamaan alaa musiikin pariin.  Nykyään Arvolalla on musiikkiteknologian, muusikon ja musiikkituotannon ammattitutkinnot. Harvola Music sai alkunsa toissa syksynä.

”Olin tehnyt miksauksia jo aiemmin hyvin satunnaisesti. Nyt halusin yrittää tehdä näitä hommia ”enemmän tosissaan” ja panostin silloin muun muassa laitteiston päivitykseen”, hän muistelee.

Toisin kuin voisi kuvitella, korona on vaikuttanut musiikin tuotannon puolella positiivisesti, ja töitä riittää. Arvolalla on asiakkaita ympäri Suomen. 

Intohimo ja työ ilman pakkoa

Sana lähti kiirimään eteenpäin, kun Arvola oli tehnyt miksauksen pikkuveljensä kappaleelle. Sen myötä hän alkoi saada lisää toimeksiantoja. Uusia asiakkaita tulee edelleen paljon juuri suositteluverkostojen kautta, sillä jokainen uudelle artistille tehty tuotanto on poikinut uusia kontakteja.

”Olen saanut asiakkaita tekemällä, eikä minun ole tarvinnut hampaat irvessä markkinoida. Asiat ovat tulleet luonnostaan.” 

Joskus Arvola kertoo lähestyvänsä artisteja myös itse omasta aloitteestaan. Joka kerta suora lähestyminen on poikinut hänelle yhteistyödiilin. 

”Olen sanonut, että voisin tuoda teidän musiikkiinne jotain lisää omalla työlläni ja saada aikaan vielä paremman lopputuloksen. Tällainen rohkeus ja tietynlainen röyhkeys ovat asioita, joita hyödynnän ainoastaan silloin, jos minulla on oikeasti sellainen olo, että minun pitäisi päästä työskentelemään tämän bändin kanssa. Muuten en tykkää pitää itsestäni meteliä”, hän kertoo.

Muiden musiikin miksaamisen ohella Arvola tekee myös omaa musiikkiaan sekä yksin että yhdessä esimerkiksi veljensä Miikan kanssa. Joskus päässä vain soi rytmi, melodia tai yksittäinen soundi, jonka Arvola äänittää koneelle yhtenä raitana. Sitten hän lähtee lisäämään päälle muita instrumentteja sen mukaan, mitä kappale tuntuu siinä hetkessä tarvitsevan.

Vaikka musiikki on Arvolalle intohimo ja työ, hän ei halua tehdä mitään taloudellisen paineen takia. Taiteellisen vapauden mahdollistaa päivätyö tuiralaisessa elokuvateatteri Starissa. 

”Luovalla työllä voi toki myös elää. Kyse on taitojen ja panostuksen lisäksi myös uskalluksesta. Luovassa työssä verkostoilla ja yhteistyöllä on valtava merkitys”, hän pohtii. 

Arvola kertoo säilyttävänsä kaikki tekemänsä työt ja palaavansa niiden pariin vielä myöhemmin huomatakseen oman kehityksensä.

Oulussa riittää tekijöitä ja jameja – ja se on rikkaus

Arvolan mukaan Oulussa on loistavat edellytykset musiikin tuottamiseen. Lähistöltä löytyy paljon tekijöitä ja paikkoja äänittämiseen, tuottamiseen ja julkaisemiseen.

Kentällä toimivat esimerkiksi Mastervox, Soundmix, Space Studio, Snowroad Studio sekä kempeleläinen Wolfbeat Studio. Lisäksi musiikkia tehdään ja äänitetään nykyään paljon myös pienemmissä kotitarkkaamoissa ja tuottajien omissa pikkupajoissa.

”Itselle on ilmiselvää, että näitä paikkoja on. Toimijat, jotka ovat toimineet Oulussa jo vuosikymmeniä, ovat paikallisten keskuudessa jo niin itsestään selviä tekijöitä, ettei heidän varmasti tarvitse samalla tavalla panostaa somemarkkinointikanavien haltuunottoon kuin pienempien tekijöiden. Tämän vuoksi yritän esimerkiksi itse panostaa oman Instagram-tilin päivittämiseen, jotta ihmiset näkevät ja kuulevat, että hommia tehdään koko ajan. Samalla Instagram toimii hyvänä matalan kynnyksen mainos- ja verkostoitumiskanavana bändien ja artistien suhteen, verrattuna esimerkiksi perinteisiin kotisivuihin.”

Arvola korostaa verkostoitumisen tärkeyttä. Hyvä paikka tähän ovat esimerkiksi Oulussa pidettävät lukuisat jamit, joita järjestävät esimerkiksi 45 Special, Letkunpuiston Helmi ja Woodbar.

Myös paikallisten pienempien bändien keikat ovat Arvolan mukaan aina vierailun arvoisia. Esimerkiksi Tukikohta tarjoaa hyvät puitteet oman bändin keikan järjestämiseen, ellei bändi heti haikaile vaikkapa Teatrian lavalle.

”Paikallinen ja pienikokoinen toiminta on minulle tärkeää. Toivoisin, että Oulussa olisi enemmänkin tilaa aloittelevien bändien keikoille”, Arvola toteaa. 

Vaikka kaupungissa on useita toimijoita, ei kilpailua Arvolan mukaan kannata pelätä. Päinvastoin hän kokee, että alueen monipuoliset toimijat ovat olleet merkittävässä roolissa siinä, että hän on itsekin menestynyt alallaan. 

”Yhteistyö tuoreena tulokkaana on oppimisen kannalta tärkeää. Jokaisen toimijan panos on tärkeä, ja omannäköiselle työn jäljelle ja tyylille on tilausta.”